Vaniljaista kuutamoriisipuuroa ja silkkistä glögiluumukiisseliä

Kuutamoriisipuuroa! Kuva/picture: Satu

Tiedättehän lapsuuden herkun Kuutamokiisselin eli Vaniljakastikkeen? Vaniljainen Kuutamoriisipuuro a' la Satu yhdistää Kuutamokiisselin ja perinteisen joulupuuron, mutta on lisäksi maidoton ja perinteiseen riisipuuroon verrattuna runsaskuituinen.

Ruoanvalmistuksessa yksi ihanimpia puolia ovat tuoksut. Vaniljaista Kuutamoriisipuuroa ja Silkkistä glögiluumukiisseliä laittaessa koko tupa tuoksuu vastustamattomalta.


Kuutamoriisipuuroa -


Vaniljainen ja kuitupitoisempi riisipuuro a'la Satu 

(maidoton ja kuitupitoisempi versio riisipuurosta/ paitsi jos käytät kauramaidon sijaan maitoa ja kaurakerman sijaan kuohukermaa)

• 1 l kauramaitoa/maitoa (kauramaitoon/maitoon voit lisätä myös tilkan öljyä tai voita, jolloin maito ei pala ihan niin helposti pohjaan, mutta muista silti tarkkailla ja sekoitella!)
  
• 1 1/2 dl kaurakermaa/kuohukermaa
• 1 1/2 dl puuroriisiä
• 1/2 dl-1 dl kauralesettä
• 2-3 tl vaniljasokeria
• 3-4 tl vaniljajauhetta
• ripaus ruususuolaa tai muuta laadukasta suolaa

Kuumenna 2 dl kauramaitoa/maitoa ja lisää joukkoon hieman (esim. 1/2 -1 tl) hyvin hienoa vaniljasokeria. Sekoita joukkoon 1 1/2dl puuroriisiä. Kiehauta pari minuuttia, kunnes kauramaito on imeytynyt hyvin riisiin.  

Kuumenna 8 dl kauramaitoa/maitoa toisessa kattilassa samaan aikaan (mausta se n. 2 tl vaniljasokeria). Lisää kauramaito, johon riisi sekoitettiin. Tässä vaiheessa ihana vaniljakiisselin tuoksu leijailee keittiön hengettären ympärillä.

Keitä hiljalleen kannen alla välillä sekoittaen n. 20 min, lisää 1/2 dl -1dl kauralesettä ja keitä vielä 20 min- mieluiten tunnelmallisesti kynttilän valossa. Puuron hautumisen loppuvaiheissa lisää 1 1/2 dl kaurakermaa/kuohukermaa. Sekoita hyvin. Lisää myös 3-4 tl vaniljajauhetta. Mausta puuro hyvälaatuisella suolalla ja nauti sellaisenaan tai kanelin tai silkkisen luumukiisselin kera. Jos haluat puuroon lisää makeutta, lisää hunajaa juuri ennen tarjoamista/tai lisää alkuvaiheen vaniljasokerin määrää. Puuro ei ole aivan puhtaanvalkoista joulupuuroa. Mutta silti aivan ihanaa jouluisaa ja hellivää puuroa.

P.S. Jos valmistat puuron jo alun alkaen teollisesti vaniljalla maustettuun kasvimaitoon, saat erityisen vaniljaisen puuron (esim. vaniljasoijajuomaan tai vaniljariisimaitoon)



Silkkinen glögiluumukiisseli a' la Satu, ei lisättyä sokeria

• Puolipussillista kuivattuja pehmeitä luumuja, n. 100 g
• 2 1/2 dl sokeroimatonta luomu rypälemehua (esim. Biotta)
• 1 tl piparkakkumaustetta tai kanelia

Keitä luumut kypsiksi kohtuullisen vähäisessä rypälemehumäärässä. Keittämisen loppuvaiheessa lisää kanelia tai piparkakkumaustetta 1 tl, jolloin aivan mahtava talvinen glögin tuoksu tulvahtaa keittiöön. Sekoita tehosekoittimella silkkiseksi kiisseliksi ja lisää tässä vaiheessa tarvittaessa hieman luomu rypälemehua jotta saat halutun koostumuksen- itse lisäsin vielä 2 dl mehua, jolloin kiisselistä jäi hieman luumuhillomaista. Aivan ihanaa kuutamoriisipuuron kanssa! Nam!

Rakkaudella mausteiden tuoksuista huumautunut ja puurosta ja kiisselistä kylläinen Satu

Kuutamoriisipuuroa! Kuva/picture: Satu

Sadonkorjuun reseptejä: Pakkaspäivän herkkuvälipala, Naurispuuro

Naurispuuro on perinnepuuro, joka sopii mainiosti pakkaspäivän välipalapuuroksi.
Ennen nauriilla oli Suomessa vastaavanlainen asema kuin perunalla.
Nykyään se on lähinnä kesäsesongin herkku.

Kuva: http://kasvikset.ntroi.info/nauris.html

Pakkaspäivän herkkuvälipala: Naurispuuro

1,5 litraa vetää

suolaa

3 keskikokoista naurista

ja saman verran perunaa

3/4 dl vehnäjauhoja

3/4 dl ohrajauhoja

Keitä nauriit ja perunat oikein kypsiksi vedessä, jossa on ripaus suolaa.

Voit sillä välin yhdistää kuivat aineet keskenään.

Vatkaa sähkövatkaimella nauriit ja perunat ohueksi velliksi.

Lisää joukkoon ripotellen koko ajan sekoittaen vehnä- ja ohrajauhot.

Naurispuuro syödään runsaan voisilmän kera.

Vinkit:

Nauriit ovat voimakkaan makuisia, joten peruna pehmentää makua. 

Laita naurista oman makusi mukaan.

Valmis puuro sakenee reilusti jäähdyttyään, joten testaa jauhojen määrää.

3/4 dl on arvio, sillä jauhoja olen laitettu silmämääräisesti.

Rohtoja ja ruokaa puutarhasta: Osa VI, Myöhäissyksyn satoa, Maa-artisokka

Syyskuun alussa olin jo innostuneena kaivelemassa maa-artisokkapenkkiä haaveena tehdä makoisaa sosekeittoa. Mukulat olivat vielä kovin pieniä, sillä maa-artisokka on myöhäissyksyn tai kevään satoa. 

Maa-artisokka kuuluu Helianthus tuberosus auringonkukan sukuun ja on sen juurimukula. Mukulassa on 80% on vettä, 10 - 15 % proteiinia , 1 % rasvaa,  4 - 6 % kuitua ja inuliinista. Siitä löytyy myös K- ja C-vitamiinieja. Inuliini on fruktoosipolymeeri, joka sopii hyvin myös diabeetikoille. Maa-artisokka edistää ruuansulatusta ja vatsan toimintaa. Joillekin ihmisille se voi aiheuttaa kovia vatsanväänteitä, toiset eivät ole maa-artisokasta moksiskaan. 

Lokakuun lopussa maa ei ollut vielä jäässä, joten sain lumihangesta kaivettua kupillisen mukuloita.

Kyllä nauratti moinen sadonkorjuu! :D

Jätin loput maa-artisokat maahan talvehtimaan, sillä ne säilyvät huonosti. Jos haluaa koittaa säilyttämistä kellarissa, niin maa-artisokat voi upottaa kostean hiekan ja turvepehkun seokseen. Näin ne säilyvät maksimissaan pari kuukautta. Emme ole onnistuneet säilyttämään maa-artisokkia, joten nykyisen kellarin aikana olen suosiolla jättänyt säilyttelyt.

Maa-artisokat ovat usein muhkuraisia ja hankalia putsata, joten kärsivällisyyttä kehiin!

Omassa kipollisessani oli ilahduttavan monta suorasivuista yksilöä, joita oli helppo kuoria. Kuoritut maa-artisokat tummuvat nopeasti, joten niitä ei kannata kuoria liikaa tai etukäteen.

Makoisa Maa-artisokka-alkukeitto neljälle

n. 500 g maa-artisokkaa

2 dl kuohukermaa

maun mukaan suolaa

1 - 2 tl rakuunaa

Päälle:

valkosipuli-sipuli-purjo-voi-seos

puoli pakettia suikaloitua pekonia paistettuna

Keitä keskikokoisia maa-artisokkia 15 - 20 min.

Kaada keitinliemi jemmaan.

Soseuta maa-artisokat tehosekoittimella.

Kaada joukkoon kuohukerma ja mausteet.

Tehosekoita ja maistele. Lisää tarvittaessa keitinlientä.

Annostele sosekeitto alkupalakulhoihin. 

Lisää päälle noin 2 tl valkosipuli-sipuli-purjo-voi-seosta sekä noin ruokalusikallinen paistettua pekonia.

Vinkit:

- Sosekeitto on pehmeää, ei liian juoksevaa. 

- Voit vähentää kuohukerman määrää ja lisätä keitinlientä tai voit vaihtaa kuohukerman tilalle esim. viherpippurisulatejuustoa. Halutessasi voit maustaa myös valkopippurilla.

- Voit myös tehdä esim. ohraleivästä krutonkeja paistamalla leipäkuutioita pannulla voin ja valkosipulin kanssa ja tarjoilla keiton päällä pekonin kanssa.

- Maa-artisokan maku jakaa vahvasti mielipiteitä. Voit miedontaa makua korvaamalla puolet määrästä perunalla.

- Tottumattoman maa-artisokka voi saada paukuttelemaan.

Kuvat / Pictures: Johanna

Lähteet ja muuta mielenkiintoista:

Raili Niemelä: Vihanneskeittokirja

Maa-artisokka on vaatimaton ja helppo viljeltävä.

Ravintoarvot ja muuta tietota.

Mausteiset kuivatut omenarenkaat ja banaanilastut, kotitekoiset herkkukaramellit

 Kuva/picture: Satu

  Kuva/picture: Satu

Aamulla poimin omasta omenatarhasta pirteästi punastuneita hedelmiä. Ison korillisen. Nyt kuivurissa pöhisevät ja puhisevat kuivatut omenarenkaat, joukossaan luomubanaanisiivuja. Syksyisessä kodissa mausteinen omppojen ja kanelin tuoksu kiemurtelee huushollin jokaiseen nurkkaan tuoden mukanaan suloisen makeita joulun tuoksumuistoja. 

Maistelin jo äsken vähän omenoita kuivurin ritilältä, ihan älyttömän herkkuja- pirskahtelevan hapokkaan makeita ja mausteisia! Nam!

Tässä oma ohjeeni: 

Syksyn mausteiset omenarenkaat

• Omenoita
• Sitruunamehua
• Kanelia
• Piparkakkumaustetta
• Hunajaa

Poimi omenat kuivalla säällä puhtaalta paikalta. Jos on sateinen sää, kuivaa kuoret hyvin puhtaaseen pyyhkeeseen. Poista omenista siemenkodat. Sen jälkeen siivuta ohuiksi viipaleiksi (n. 4-5 mm). Älä kuori omenia, sillä kuoressa ja kuoren alla ovat parhaimmat ravintoaineet.  

Sitä mukaa kun viipaloit omenia, kasta niitä sitruunamehussa. Voit esim. pusertaa luomusitruunamehua kulhoon ja pudottaa omenaviipaleet joukkoon. Sitruunamehu estää omenia tummumasta, mutta tuo myös mielettömän hyvän säväyksen. Muista nuuhkia tässä vaiheessa ahkerasti ihania sitruunan ja omenan tuoksuja.

Kun olet viipaloinut haluamasi määrän omenoita, laita joukkoon hunajaa ja mausta kanelilla sekä piparkakkumausteella. Sekoita hunaja ja mausteet huolella omeniin. 

Aseta kuivuriin alas valumasuoja. Aseta lämpötilaksi max. 35 astetta, jos haluat omenien ja hunajan entsyymien säilyvän. Osassa kuivureista lämpötila nousee 50-70 asteeseen (esim. OBHNordica), eikä sitä saa säädettyä riittävän alhaiseksi ilman termostaattia. Silloinkin omenat ovat toki hyviä vaihtoehtoja kaupan kuivatuille hedelmille. Peittoavat ne maussa/puhtaudessa ja luultavasti ravintoaineissakin mennen tullen.

Jos haluat säilyviä omenalastuja/omenarenkaita, omenia kuivataan niin kauan että kosteus on niistä haihtunut. Tässä voi mennä hyvinkin tunteja, tunteja ja tunteja. Itse kuivasin kuivurilla omenarenkaita n. 13h. Jos haluat nauttia omena- ja banaanikarkeista heti, voit kuivata vähemmän aikaa ja napsia kuivurista hieman nahkeita karkkeja, jotka on helppo pureskella. 

Meillä lastut hupenivat ihan salaa kuivurista itse kunkin käydessä apajilla. Banaanilastut maistuivat parhaimmalta toffeelta ja omenarenkaat pirteän raikkailta hedelmäkarkeilta (paitsi siis paljon paremmilta...). Vierailin idyllisessä naapurissamme ja maistatin omenalastuja myös heidän suloisille lapsilleen. Paras palaute oli, kun naapurin pikkupoika pyysi äidiltään lupaa poimia heti kotipuusta omenoita kuivaamista varten. Ihania lapsia!

Omenalastut ovatkin hyvä karkin korvike aikuisille ja lapsille. Muista kuitenkin, ettei niitä kannata syödä ihan mahan täydeltä kuitupitoisuuden ja vedensitomiskyvyn vuoksi, joka voi aiheuttaa tukalaa oloa sekä ruoansulatusongelmia (kuten kaikenlainen muukin ähkyyn saakka syöminen :)). 

Kuva/picture: Satu

 

Kuva/picture: Satu  

Kuva/picture: Satu

Keräsin yrttilavalta myös minttua kuivumaan. Mäkimeirami kukkii komeasti. Se on ehdottomasti parhautta pörriäisille. Kohmeiset kimalaiset ovat vähentyneet. Enää pari harmaaturkkista mesipistiäistä liikahtelee kukkasissa hitain, kömpelöin ja kankein liikkein, välillä jähmettyen aivan liikkumattomiksi. Niiden siivet eivät enää surise.  

Hunajamehiläinen kävi myös vierailulla mäkimeiramikukkapilvessä. Se pörisi ja surisi kimalaistenkin puolesta, oli hyvin touhukas. Päivän paras hetki oli seurata sen pirteää puuhastelua, liikkeiden suloutta kun se painoi päänsä vuoron perään violetista kukkakellosta uuteen kukkakelloon kuin hienoimpaan mesipikariin. Hyvin asiantuntevasti ja sirosti. Sitten se pörhälsi tuulen matkaan ja lähti. Suosittelen seuraamaan mehiläisten, kimalaisten ja perhosten pörhellystä kukkakedolla. Hyvin meditatiivista. Ja tarkoin silmin katseltuina siivekkäät ovat uskomattoman hellyyttäviä ja suloisia. 

 

Touhukas hunajamehiläinen 1.9.2012. Kuvat/pictures: Satu

 

 Nähkäämme syksyn pienet yksityiskohdat ja vivahteet! 

Lämmöllä Satu

 

Ketunleipä-mustaherukanlehtituorejuusto uusille perunoille grillissä

Kesällä on aika loihtia ruoka-annoksia ulkosalla ja grillikausi alkaakin olla jo hyvässä vauhdissa.

Villiyrteistä saa maukasta kyytipoikaa monenlaisiin grilliruokiin ja itse voi tehdä marinadit lihalle sekä paneroinnit kalalle. Suosittelen todella paljon rohkaistumaan ja testailemaan ennakkoluulottomasti omia villiyrttisekoituksia kesäisessä ruoan laitossa. 

Kesän grilliruoista saat upeat makukokemukset jokaisella suupalalla!

Tässä oma reseptini uusien perunoiden kyytipojaksi.

Annos rakkaudella kahdelle.

Ketunleipä-mustaherukanlehtituorejuusto

100 g maustamatonta tuorejuustoa

reilusti ketunleipiä

muutama mustaherukanlehti

muutama ruohosipuli

valkosipulinkynsi tai kaksi

ripaus lipstikkasuolaa

chili-paprikarouhetta

neitsytoliiviöljyä

Silppua ketunleivät, mustaherukanlehdet ja ruohosipuli, sekoita tuorejuuston sekaan.

Purista joukkoon valkosipulinkynsi ja lisää mausteet.

Sekoita hyvin.

Keitä uusia perunoita hetken kunnes ovat hieman pehmentyneet.

Nosta ne folion päälle ja lusikoi tuorejuustoseos päälle.

Laita päällimmäiseksi muutamia kokonaisia mustaherukanlehtiä, ketunleipiä ja ruohosipulia.

Lirauta vähän neitsytoliiviöljyä ja sulje folio.

Grillaa kääröjä hetken aikaa, kunnes tuorejuusto on sulanut.

Maukkaita ruokakokeiluja ja ihania ruoanvalmistushetkiä 

rakkaiden kanssa toivotellen Johanna

Kuvat: Johanna

Viherpirteyttä! Aamuvirkun minttuinen viherpirtelö

Tiedättehän Valion Minttu-kermajäätelön? Tämä pirtelö maistuu samalle, mutta on juotavassa muodossa ja täynnä hyviä ravintoaineita! Intuitiivisesti kokeillen tein tänä aamuna tällaista normaalin Marjakimara-aamujuoman sijaan ja juomasta tuli niin ihanaa, että ajattelin laittaa ohjeen tänne.


Aamuvirkun minttuinen viherpirtelö

- 1/2 Luomu banaani
- 1 prk Bulgarianjogurttia tai vastaava määrä maustamatonta jogurttia
- 2 1/2 dl Vanilja soijajuomaa esim. GoGreen
- 2 - 3 rkl Kauralesettä
- 2 tl Vehnänorasjauhetta
- 1 tl Luomu vihreäteejauhetta (matcha)
- Ripaus luomu inkivääriä
- Ripaus luomu vaniljajauhetta
- Kardemummaa
- Maun mukaan hunajaa, pidän miedommasta makeudesta ja laitoin n. 1/2 tl
- 1 kiivi
- Kourallinen tuoretta minttua, joko omasta puutarhasta tai ruukusta. 
- Lisäksi pieni tipsaus elintarvikekäyttöön sopivaa piparminttuöljyä. Tipautin lusikkaan 1 tipan ja
  pyöräytin pirtelössä, jolloin juomaan tuli herttaisen hentoinen minttuaromi.

Hurautetaan tehosekoittimella tai sauvasekoittimella koostumukseltaan vaahtoisaksi. Ja kaikki aistit saavat herättelyä, sillä erityisesti tuoretta minttua surauttaessa tulvahtaa keittiöön mahtava minttuinen tuoksu ja väriltään viherjuomapirtelö on ihastuttavan vaalean vihreää- mikä visuaalinen elämys!

Juomaan väriltään sopivat myös tuore persilja ja 1/2 tl leväjauhetta esim. chlorellaa tai spirulinaa- on kuitenkin huomioitava, että näissä on melko voimakas maku ja silloin pirtelön aromi muuttuu.

Ja ei muuta kuin Kippis ja Kulaus:
Pirteyttä ja vihreyttä pimeisiin aamuihin!

Lämmöllä Satu

 Aamuvirkun minttuisen viherjuoman resepti ja kuvat: Satu

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa I: Parantava piparjuuri

 Kuva: Kirsi

Jatkuva juttusarja Kuu yrttitarhassa blogissa:

Tietoa puutarhan rakkaista rohdoista ja ruokaryydeistä, lisukkeena herkullisia reseptejä. Juttua kehkeytymässä mm. kaurajuuresta, mustajuuresta, palsternakasta ja artisokasta.

Syksy - Sadonkorjuun aika
 
Rakastan jokaista vuoden aikaamme suuresti. Neljästi vuodessa luonto antaa meille upeita kokemuksia, jos haluamme olla niille avoimia ja ottaa vastaan mitä niillä on annettavanaan. Kohta tulee ihana talvi ja iloksemme leijailee miljoonia säihkyviä lumihiutaleita, pienen pieniä ihmeitä jotka saavat aikaan valkoisen vaipan tummien mantujen päälle. Pakkanen kipristää nenänpäätä. Kevät. Pajunkissat, aurinko, vesipurot, narsissit. On uusiutumisen ja syntymisen aika. Kesä. Ihana lämpö, huumaavat tuoksut, uintiretket, lämpimät yöt. Syksy. Vuosi toisensa perään syksyllä syttyvät tähdet vangitsevat katselemaan yötaivasta. Villasukat, kuumat juomat ja kynttilät. Ennen kaikkea syksy on sadonkorjuun aika. Kevään ja kesän askareiden kiitollinen aika, jolloin talven lämpimiin hetkiin säilötään kesän makuja.

Meillä maalla kerätään talteen mansikat, viinimarjat, mustikat, vadelmat, muuraimet,  puolukat, juolukat, variksenmarjat, karpalot, marja-aroniat. Tehdään mehuja ja hilloja. Ihanin asia on metsä. Sen tuoksut, eläimien jäljet, puiden havina, sammaleet, varvut, jäkälät. Ryytimaassa kasvaa juureksia ja etenkin minulle rakkaita yrttejä. Mielipuuhiani on yrttien kerääminen ja kuivaaminen. Lempipuuha tai ei niin kesä aina hurahtaa vauhdilla ja yrttien kerääminen jää viime tippaan. Ensi kesää varten pitääkin tehdä keruukalenteri milloin mikäkin yrtti on parhaimmillaan.
  

Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Armoracia_rusticana.jpg Piparjuuri kukassaan 

Tänä syksynä huomiotani sai Piparjuuri. Se kasvaa ihan kiltisti sähköpylvään juurella. Piparjuuri leviää helposti. Paksut ja pitkät juuret kasvattavat ahkerasti uusia alkuja. Meillä se on ollut maltillinen. Piparjuuri on ikivanha rohtokasvi, jota myöhemmin ruvettiin käyttämään mausteena. Suomeen se rantautui Itä-Euroopasta keskiajalla. Aikoinaan piparjuurella on ollut sadonkorjuun aikana muutakin tehtävää, sillä sitä on käytetty estämään homehtumista eli se on luonnonmukainen säilöntäaine. Piparjuuri on hyvä vierikasvi perunalle ja omenapuille sillä niiden tuholaiset karttavat piparjuurta.
 

Kuva: Kirsi, Johanna lapioi piparjuurta puutarhastaan

"Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tai maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, keripukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajanmarjasiirapin tai männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisännäisessä kivussa, vatsan väänteissä jne. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan." - Lönnrot. Piparjuuri sisältää kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Tuoreessa piparjuuressa on C-vitamiinia 150-177,9 mg/100 grammassa. Rohtona käytetään juurta, jonka eteerinen öljy sisältää 0,05-0,2% sinappiöljyä (85% beetataryylietyyli-sinappiöljyä ja 15% sinappiöljyglykosideja); ja asparagiinia, glutamiinia, pektiiniä, sakkaroosia ja fruktoosia. C-vitamiinin lisäksi piparjuuri sisältää myös B1-vitamiinia.

Edellä mainituilla piparjuuren eteerisillä yhdisteillä on antibioottisia, antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia, joiden vuoksi piparjuuri sopii erinomaisesti vilustumisoireisiin ja erilaisiin tulehduksiin, huulirupiin sekä virtsatietulehduksiin. Sen on sanottu vilkastuttavan ruoansulatusjärjestelmää ja poistavan myös nestettä. Ulkoisesti käytettynä piparjuuri vilkastuttaa verenkiertoa virkistäen ja lämmittäen. Juuresta valmistettu pakkaus voi tosin aiheuttaa jopa lieviä palovammoja. Näiltä vältytään suojaamalla iho öljyllä ja pitämällä piparjuuripakkauksen käyttöaika ihoa vasten lyhyenä. Piparjuurta ei saa antaa alle nelivuotiaille, mahakatarrista, mahahaavasta tai munuaisvaivoista kärsiville, eikä raskaana oleville tai imettäville!

 

Mausteena piparjuuri on tulinen / polttava. Nykyään sen onkin syrjäyttänyt pippurit ja chilit. Piparjuurta voi ostaa kuivattuna jauheena tai tahnana kaupasta, tuorettakin saattaa saada. Tuoreena sitä voi lisätä ruokiin raasteena tai vaikka salaattiin antamaan ytyä. Keittäessä sen maku saattaa muuttua kitkeräksi, joten piparjuuri kannattaa lisätä ruokiin loppuvaiheessa.  Kuoritun piparjuuren voi pakastaa kokonaisena ja sitä voi raastaa ruokaan suoraan pakkasesta. Toinen hyvä säilöntätapa on tehdä piparjuuresta tahnaa ja pakastaa sitä.
 

PIPARJUURITAHNA (ohje Finnfood)
500 g piparjuurta
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1-2 prk smetanaa
1½ dl etikkaa
1 dl vettä
1. Liota kuorittuja piparjuuria kylmässä vedessä, kunnes ne kovenee (yön yli).
2. Raasta piparjuuret todella hienolla terällä konetta käyttäen. Peitä kone pyyhkeellä/muovilla, jotta piparjuuren höyryt eivät käy silmiin.
3. Lisää smetana, suola ja sokeri. Viimeiseksi etikkavesi. Katso, että seos jää tahnamaiseksi.
4. Purkita pieniin lasipurkkeihin. Säilyy jääkaapissa muutaman viikon. Voi myös pakastaa.


*


Rakastan sushia ja piparjuuri liittyy myös siihen! Ihana tulinen wasabi-tahna on tehty japanilaisesta piparjuurilajikkeesta wasabijuuresta. Usein kuitenkin wasabitahna onkin värjättyä piparjuuritahnaa. Tässä ohje, jolla voit tehdä oman kotimaisen piparjuuriwasabin kalan tai lihan kaveriksi.

PIPARJUURIWASABI
2 dl maustamatonta jogurttia
2 tl piparjuuritahnaa
1 tl hunajaa
1 rkl sitruunamehua
pippuria, suolaa
Ainekset sekoitetaan keskenään ja annetaan olla jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Nyt tulikin vesikielelle ja seuraavaksi pitää varmaan opetella tekemään sushia!
Makuhermoja hivellen,
Johanna

Lähteet & lisätietoja:
http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/piparjuuri.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Juurekset/Piparjuuri
http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
http://www.frantsila.com/portfolio/piparjuuri/
Kuvat: Kirsi