Viherpirteyttä! Aamuvirkun minttuinen viherpirtelö

Tiedättehän Valion Minttu-kermajäätelön? Tämä pirtelö maistuu samalle, mutta on juotavassa muodossa ja täynnä hyviä ravintoaineita! Intuitiivisesti kokeillen tein tänä aamuna tällaista normaalin Marjakimara-aamujuoman sijaan ja juomasta tuli niin ihanaa, että ajattelin laittaa ohjeen tänne.


Aamuvirkun minttuinen viherpirtelö

- 1/2 Luomu banaani
- 1 prk Bulgarianjogurttia tai vastaava määrä maustamatonta jogurttia
- 2 1/2 dl Vanilja soijajuomaa esim. GoGreen
- 2 - 3 rkl Kauralesettä
- 2 tl Vehnänorasjauhetta
- 1 tl Luomu vihreäteejauhetta (matcha)
- Ripaus luomu inkivääriä
- Ripaus luomu vaniljajauhetta
- Kardemummaa
- Maun mukaan hunajaa, pidän miedommasta makeudesta ja laitoin n. 1/2 tl
- 1 kiivi
- Kourallinen tuoretta minttua, joko omasta puutarhasta tai ruukusta. 
- Lisäksi pieni tipsaus elintarvikekäyttöön sopivaa piparminttuöljyä. Tipautin lusikkaan 1 tipan ja
  pyöräytin pirtelössä, jolloin juomaan tuli herttaisen hentoinen minttuaromi.

Hurautetaan tehosekoittimella tai sauvasekoittimella koostumukseltaan vaahtoisaksi. Ja kaikki aistit saavat herättelyä, sillä erityisesti tuoretta minttua surauttaessa tulvahtaa keittiöön mahtava minttuinen tuoksu ja väriltään viherjuomapirtelö on ihastuttavan vaalean vihreää- mikä visuaalinen elämys!

Juomaan väriltään sopivat myös tuore persilja ja 1/2 tl leväjauhetta esim. chlorellaa tai spirulinaa- on kuitenkin huomioitava, että näissä on melko voimakas maku ja silloin pirtelön aromi muuttuu.

Ja ei muuta kuin Kippis ja Kulaus:
Pirteyttä ja vihreyttä pimeisiin aamuihin!

Lämmöllä Satu

 Aamuvirkun minttuisen viherjuoman resepti ja kuvat: Satu

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa II: Keltajuurikas ja punajuuri ovat voimaruokaa

Kaupungissa kaipaa ryytimaata, josta voi käydä vaikkapa vain hetken mielijohteesta nappaamassa ruoanlaittoon maukkaita aineksia. Jonkinasteinen omavaraisuus tekee onnellisen olon ja on ilo tehdä ruokaa kasveista, joiden kasvun ihmettä on pikkuriikkisestä siemenestä tai taimesta saakka vaalinut. Hyvä puoli omassa kasvimaassa on myös se, että tietää tasan tarkkaan, millaisissa olosuhteissa ruoka on saanut kasvaa- satokin maistuu ihmeen paljon paremmalta kuin kaupasta ostettu. Ehkäpä oman puutarhan antimissa maistuvatkin rakkaus ja lämmin huolenpito.

Syksyyn kuuluvat mausteiset keitot murean tuoreen leivän kera. Meidän pihamaallamme kasvavat maa-artisokka, mustajuuri, keltajuuri, punajuuri, piparjuuri, kaurajuuri, porkkana ja näiden lisäksi muutakin maukasta murkinaa. Nauriit ja lantut ovat menestyneet tänä kesänä huonosti, sillä pikkutuholaiset ovat nauttineet niitä parempiin suihin.

Kirkaslieminen keitto syntyy helposti. Keittoon voi laittaa juureksia oman maun mukaan. Keitto voi olla kasviskeitto tai mukaan voi ruskistaa vaikka kalaa, jauhelihaa tai syksyn riistaa. Vaikka tekisitkin kasviskeiton, älä soseuta sitä. Kuutioi juurekset ja voit makustella vuoronperään eri makuisia suupaloja.

  
Syksyinen sadonkorjuukeitto:

1 litra vettä

1/2 kg kalaa, jauhelihaa tms.

2 tl lipstikkasuolaa

5 mustapippuria tai voit raastaa pakastimesta keittoannoksen päälle piparjuurta

1 sipuli

1-2 kpl kutakin koon mukaan porkkanaa, perunaa, keltajuurta, kaurajuurta, maa-artisokkaa, palsternakkaa. Juureksien suhteita voit muutella oman mieltymyksen mukaan.

Herkkusuiden keltajuurikas kuuluu punajuuren sukuun 

Keltajuurikkaasta puuttuu punajuurelle ominainen väriaine antioksidatiivinen antosyaniini, beetasyaniini. Antosyaniinit ovat flavonoideja, joita parhaillaan tutkitaan esim. syövän hoidossa. Keltajuuren pirteä väri tulee porkkanoille ominaisen beetakaroteenin sijaan flavonolista. Punajuuressa sekä keltajuurikkaassa on kivennäisaineista kaliumia, rautaa, mangaania ja magnesiumia sekä runsaasti foolihappoa sekä hiilihydraatteja. Punajuurikas sisältää myös P-aktiivisia aineita, valevitamiineja, joilla arvellaan olevan muun muuassa verenkiertoa elvyttäviä vaikutuksia. Näitä bioflavonodeihin kuuluvia yhdisteitä kutsutaan rutiineiksi. Punajuuren sisältämät biologisesti aktiiviset aineet tehostavat ruoansulatusta ja osallistuvat koliinin muodostumiseen tehostaen mm. maksan toimintaa. 

Puna- ja keltajuurikas keittiössä


Juurikkaat sopivat väristään riippumatta keittoihin, lisukkeeksi, leipiin ja hilloihin. Keltajuurikasta käytetään siis samoin kuin tutumpaa punajuurta. Myös naatteja voidaan käyttää esim. salaatteihin, muhennoksiin ja jopa keittoihin, mutta runsaammassa käytössä on huomioitava, että ne tulee kiehauttaa ennen varsinaista ruoanlaittoa oksaalihapon ja nitraatin minimoimiseksi (keitinvesi kaadetaan pois)! Punajuuren lehtiruodit, lehdet ja mukula sisältävätkin paljon nitraattia, joka ei ole haitallista itsessään, mutta ruoansulatuskanavan mikrobisto pystyy muuttamaan sen nitriitiksi. Nitriitti voi edelleen reagoida ravinnon amiinien kanssa ja muodostaa karsinogeenisia nitrosoamiineja. Oksalaatit puolestaan sitovat kalsiumia, rautaa ja sinkkiä estäen niiden imeytymistä elimistöön. Naatteja voi pilkkoa salaattiin tai lehdistä sekä juuresta voi tehdä juuresmehua mehulingolla. Punajuuria ei siis kannata syödä jatkuvasti ylettömiä määriä (niin kuin ei mitään yksittäistä ruoka-ainetta), kohtuukäytössä juurikas on turvallinen ja terveyttä edistävä. 

Puna- ja keltajuurikkaiden kera voit tarjoilla oikeastaan mitä vain, esimerkiksi piparjuurikermaviilikastiketta. Mausteista erityisesti sipulit sekä timjami sopivat punajuuren kaveriksi. Jos punajuuria jää ylitse, ne säilyvät miedossa suolavedessä jääkaapissa seuraavaa aterianvalmistusta odottaen. Ruokaohjeita löytyy pilvin pimein googlettamalla. Kaikenkaikkiaan monipuolinen juures siis! 

Kullanarvoisia vinkkejä!  

Säilyttääksesi punajuuressa antosyaniinit (beetasyaniini) paahda ne uunissa kokonaisina kuorinensa, sillä mikäli punajuuria keitetään tai paistetaan kuorittuina ja paloiteltuina, antosyaniinit menetetään! Keitinveteen liukenee myös vesiliukoinen B-vitamiini eli folaatti. Punajuurikasta/keltajuurikasta kannattaa keittää kerralla isompi kattilallinen suolattomassa vedessä- nuoret juurikkaat kypsyvät jopa puolessa tunnissa, mutta talvella täytyy varata keittämiseen hyvinkin tunti. Älä turhaan kuori punajuuria keitettäessä, ja jätä kanta rauhassa paikoilleen. Juurikkaiden kypsyttyä kaada vesi pois ja laita kylmää vettä tilalle- hetken kuluttua kuori irtoaa puna/keltajuurikkaista lähes itsestään. 

Punajuurikaspenkki puutarhaan

Typpilannoituksen kera saa olla punajuuren kanssa säästeliäs juurekseen kertyvän nitraatin vuoksi. Punajuuriperheen mukulat korjataan syksyllä ennen pakkasaikaa ja sato säilyy juureskellarissa hyvin kevääseen. Punajuurikasperheen viljely alkoi Kreikassa jo varhain ennen ajanlaskun alkua, joten tälläkin ruokaryydillä on pitkät perinteet!

P.S. Vilkaise myös Puutarhan rohtokasvit ja ruokaryydit- juttusarjassa aiemmin ilmestynyt juttu 

 Parantava piparjuuri

Puutarhasta antimista iloiten,

Johanna ja Satu

Kuvat: Johanna, ensimmäinen kuva otettu Annalan puutarhasta

Lähteet:

Tsekkaa aivan suunnattoman kätevä ja inspiroiva kirja

Ulla Lehtonen: Syö itsesi terveeksi 100 puutarhakasvia ruokana ja rohtona

Tarkemmin eriteltyinä terveyttä edistävien ruoka-aineiden tehoaineita:

Syö itsesi terveeksi, Taistele sairauksia vastaan parantavalla ruoalla

Muita lähteitä:

http://www.kasvikset.fi

http://vegaanikahvila.blogspot.com/2010/09/raw-skonssit.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaurajuuri

http://users.jyu.fi/~miamarke/kasvimaa/lajikuvaukset/vihannekset/juurekset/#kaurajuuri

http://www.kekkila.fi/kotipuutarhurit/viherwiki/kasvikirjasto/kaurajuuri

http://www.biolan.fi/suomi/default3.asp?active_page_id=127

http://www.maku.fi/artikkeli/juurekset-maistuvat-skandinaviassa

http://www.hyotykasviyhdistys.fi/?p=siemenlu_kasvilaji&id=74

Porkkanaiset kauraskonssit (gluteenittomia)

 

Alunperin tämän ohjeen sain ystävättäreni äidiltä, joka on epäilemättä paras tuntemani kasvisruokataituri. Ohje on ihanan helppo ja nopea. Jos vaikka aamulla on hieman ylimääräistä aikaa, voi illalla sekoittaa taikinan kuivat aineet valmiiksi, sitten lisätä aamulla jogurtin, sipaista taikinan pellille ja paistaa herkullisilta tuoksuvat ja maistuvat aamupalasämpylät. 

Sittemmin olen hieman muunnellut ohjetta mm. kokeillut porkkanan sijaan raastesekoitusta, johon tulee 1 punajuuri, 1 porkkana ja 1 palsternakka. Nam! Tällöin taikinasta tulee huomiota herättävän pinkkiä, mikä on hauskaa vaihtelua normaaliin sämppärien leipomiseen. Joskus taikinani on myös pirteän vihreää, kun lisäilen siihen viherjauheita, persiljaa ja esim. pinaattia. Mutta tässä perusohje, jota voi hyvin muunnella:

Porkkanaiset kauraskonssit (n. 1 pellillinen)

5-6 pientä porkkanaa tai 2-3 isoa raastettuna

3 dl puhdas kaurahiutaleita/tai tattarihiutaleita

Vähän tattarileseitä

1tl soodaa

1tl leivinjauhetta

1,5dl jyttejauhoja tai tattarijauhoja/tai vehnäjauhoja, jos teet tavallisia- ei gluteenittomia sämpylöitä

n. 1tl suolaa

500g maustamatonta soijajogurttia/ tai tavallista maustamatonta jogurttia

(0,5dl öljyä/voita/kookosöljyä)

teelusikka vihreäteejauhetta

Sekoita kulhossa raaste ja kuivat ainekset hyvin, lisää soijajogurtti ja mahdollinen öljy. Anna koostua hetken jos ehdit. Sitten lusikoi seoksesta pieniä palleroita pellille, jotka voit kostutetuin käsin muovata pyöreiksi sämpylöiksi, ne kypsyvät nopeammin, jos taputtelet ne mataliksi. Paista 175 asteessa niin kauan, että ovat vaaleanrusehtavia yleensä kestää n. 20- 25 min.

Itsetehty levite on näiden sämpylöiden kanssa aivan jumalaista: 


1 osa vettä, 1 osa voita, 1 osa kylmäpuristettua luomu oliiviöljyä, vihreitä sipulin versoja, 2 valkosipulinkynttä, vähän yrttisuolaa ja kaikki sekoitetaan tehosekoittimella kiinteäksi "vaahdoksi". Aivan ihanaa vasta uunista otettujen porkkanasämppäreiden ja Polar- juuston sekä luomu suippopaprikan kera! Levitteen maustamisessa vain mielikuvitus on rajana, itse ajattelin kokeilla mustapippuria ja chiliä seuraavaksi...

Lämmöllä Satu
Kuvat: Satu