Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokaryyti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokaryyti. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa II: Keltajuurikas ja punajuuri ovat voimaruokaa




Kaupungissa kaipaa ryytimaata, josta voi käydä vaikkapa vain hetken mielijohteesta nappaamassa ruoanlaittoon maukkaita aineksia. Jonkinasteinen omavaraisuus tekee onnellisen olon ja on ilo tehdä ruokaa kasveista, joiden kasvun ihmettä on pikkuriikkisestä siemenestä tai taimesta saakka vaalinut. Hyvä puoli omassa kasvimaassa on myös se, että tietää tasan tarkkaan, millaisissa olosuhteissa ruoka on saanut kasvaa- satokin maistuu ihmeen paljon paremmalta kuin kaupasta ostettu. Ehkäpä oman puutarhan antimissa maistuvatkin rakkaus ja lämmin huolenpito.

Syksyyn kuuluvat mausteiset keitot murean tuoreen leivän kera. Meidän pihamaallamme kasvavat maa-artisokka, mustajuuri, keltajuuri, punajuuri, piparjuuri, kaurajuuri, porkkana ja näiden lisäksi muutakin maukasta murkinaa. Nauriit ja lantut ovat menestyneet tänä kesänä huonosti, sillä pikkutuholaiset ovat nauttineet niitä parempiin suihin.
Kirkaslieminen keitto syntyy helposti. Keittoon voi laittaa juureksia oman maun mukaan. Keitto voi olla kasviskeitto tai mukaan voi ruskistaa vaikka kalaa, jauhelihaa tai syksyn riistaa. Vaikka tekisitkin kasviskeiton, älä soseuta sitä. Kuutioi juurekset ja voit makustella vuoronperään eri makuisia suupaloja.

  
Syksyinen sadonkorjuukeitto:

1 litra vettä
1/2 kg kalaa, jauhelihaa tms.
2 tl lipstikkasuolaa
5 mustapippuria tai voit raastaa pakastimesta keittoannoksen päälle piparjuurta
1 sipuli
1-2 kpl kutakin koon mukaan porkkanaa, perunaa, keltajuurta, kaurajuurta, maa-artisokkaa, palsternakkaa. Juureksien suhteita voit muutella oman mieltymyksen mukaan.



Herkkusuiden keltajuurikas kuuluu punajuuren sukuun 

Keltajuurikkaasta puuttuu punajuurelle ominainen väriaine antioksidatiivinen antosyaniini, beetasyaniini. Antosyaniinit ovat flavonoideja, joita parhaillaan tutkitaan esim. syövän hoidossa. Keltajuuren pirteä väri tulee porkkanoille ominaisen beetakaroteenin sijaan flavonolista. Punajuuressa sekä keltajuurikkaassa on kivennäisaineista kaliumia, rautaa, mangaania ja magnesiumia sekä runsaasti foolihappoa sekä hiilihydraatteja. Punajuurikas sisältää myös P-aktiivisia aineita, valevitamiineja, joilla arvellaan olevan muun muuassa verenkiertoa elvyttäviä vaikutuksia. Näitä bioflavonodeihin kuuluvia yhdisteitä kutsutaan rutiineiksi. Punajuuren sisältämät biologisesti aktiiviset aineet tehostavat ruoansulatusta ja osallistuvat koliinin muodostumiseen tehostaen mm. maksan toimintaa. 

Puna- ja keltajuurikas keittiössä


Juurikkaat sopivat väristään riippumatta keittoihin, lisukkeeksi, leipiin ja hilloihin. Keltajuurikasta käytetään siis samoin kuin tutumpaa punajuurta. Myös naatteja voidaan käyttää esim. salaatteihin, muhennoksiin ja jopa keittoihin, mutta runsaammassa käytössä on huomioitava, että ne tulee kiehauttaa ennen varsinaista ruoanlaittoa oksaalihapon ja nitraatin minimoimiseksi (keitinvesi kaadetaan pois)! Punajuuren lehtiruodit, lehdet ja mukula sisältävätkin paljon nitraattia, joka ei ole haitallista itsessään, mutta ruoansulatuskanavan mikrobisto pystyy muuttamaan sen nitriitiksi. Nitriitti voi edelleen reagoida ravinnon amiinien kanssa ja muodostaa karsinogeenisia nitrosoamiineja. Oksalaatit puolestaan sitovat kalsiumia, rautaa ja sinkkiä estäen niiden imeytymistä elimistöön. Naatteja voi pilkkoa salaattiin tai lehdistä sekä juuresta voi tehdä juuresmehua mehulingolla. Punajuuria ei siis kannata syödä jatkuvasti ylettömiä määriä (niin kuin ei mitään yksittäistä ruoka-ainetta), kohtuukäytössä juurikas on turvallinen ja terveyttä edistävä. 

Puna- ja keltajuurikkaiden kera voit tarjoilla oikeastaan mitä vain, esimerkiksi piparjuurikermaviilikastiketta. Mausteista erityisesti sipulit sekä timjami sopivat punajuuren kaveriksi. Jos punajuuria jää ylitse, ne säilyvät miedossa suolavedessä jääkaapissa seuraavaa aterianvalmistusta odottaen. Ruokaohjeita löytyy pilvin pimein googlettamalla. Kaikenkaikkiaan monipuolinen juures siis! 

Kullanarvoisia vinkkejä!  

Säilyttääksesi punajuuressa antosyaniinit (beetasyaniini) paahda ne uunissa kokonaisina kuorinensa, sillä mikäli punajuuria keitetään tai paistetaan kuorittuina ja paloiteltuina, antosyaniinit menetetään! Keitinveteen liukenee myös vesiliukoinen B-vitamiini eli folaatti. Punajuurikasta/keltajuurikasta kannattaa keittää kerralla isompi kattilallinen suolattomassa vedessä- nuoret juurikkaat kypsyvät jopa puolessa tunnissa, mutta talvella täytyy varata keittämiseen hyvinkin tunti. Älä turhaan kuori punajuuria keitettäessä, ja jätä kanta rauhassa paikoilleen. Juurikkaiden kypsyttyä kaada vesi pois ja laita kylmää vettä tilalle- hetken kuluttua kuori irtoaa puna/keltajuurikkaista lähes itsestään. 

Punajuurikaspenkki puutarhaan

Typpilannoituksen kera saa olla punajuuren kanssa säästeliäs juurekseen kertyvän nitraatin vuoksi. Punajuuriperheen mukulat korjataan syksyllä ennen pakkasaikaa ja sato säilyy juureskellarissa hyvin kevääseen. Punajuurikasperheen viljely alkoi Kreikassa jo varhain ennen ajanlaskun alkua, joten tälläkin ruokaryydillä on pitkät perinteet!


P.S. Vilkaise myös Puutarhan rohtokasvit ja ruokaryydit- juttusarjassa aiemmin ilmestynyt juttu 


Puutarhasta antimista iloiten,
Johanna ja Satu
Kuvat: Johanna, ensimmäinen kuva otettu Annalan puutarhasta

Lähteet:

Tsekkaa aivan suunnattoman kätevä ja inspiroiva kirja

maanantai 26. syyskuuta 2011

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa I: Parantava piparjuuri


 Kuva: Kirsi

Jatkuva juttusarja Kuu yrttitarhassa blogissa:
Tietoa puutarhan rakkaista rohdoista ja ruokaryydeistä, lisukkeena herkullisia reseptejä. Juttua kehkeytymässä mm. kaurajuuresta, mustajuuresta, palsternakasta ja artisokasta.


Syksy - Sadonkorjuun aika
 
Rakastan jokaista vuoden aikaamme suuresti. Neljästi vuodessa luonto antaa meille upeita kokemuksia, jos haluamme olla niille avoimia ja ottaa vastaan mitä niillä on annettavanaan. Kohta tulee ihana talvi ja iloksemme leijailee miljoonia säihkyviä lumihiutaleita, pienen pieniä ihmeitä jotka saavat aikaan valkoisen vaipan tummien mantujen päälle. Pakkanen kipristää nenänpäätä. Kevät. Pajunkissat, aurinko, vesipurot, narsissit. On uusiutumisen ja syntymisen aika. Kesä. Ihana lämpö, huumaavat tuoksut, uintiretket, lämpimät yöt. Syksy. Vuosi toisensa perään syksyllä syttyvät tähdet vangitsevat katselemaan yötaivasta. Villasukat, kuumat juomat ja kynttilät. Ennen kaikkea syksy on sadonkorjuun aika. Kevään ja kesän askareiden kiitollinen aika, jolloin talven lämpimiin hetkiin säilötään kesän makuja.


Meillä maalla kerätään talteen mansikat, viinimarjat, mustikat, vadelmat, muuraimet,  puolukat, juolukat, variksenmarjat, karpalot, marja-aroniat. Tehdään mehuja ja hilloja. Ihanin asia on metsä. Sen tuoksut, eläimien jäljet, puiden havina, sammaleet, varvut, jäkälät. Ryytimaassa kasvaa juureksia ja etenkin minulle rakkaita yrttejä. Mielipuuhiani on yrttien kerääminen ja kuivaaminen. Lempipuuha tai ei niin kesä aina hurahtaa vauhdilla ja yrttien kerääminen jää viime tippaan. Ensi kesää varten pitääkin tehdä keruukalenteri milloin mikäkin yrtti on parhaimmillaan.

  



Tänä syksynä huomiotani sai Piparjuuri. Se kasvaa ihan kiltisti sähköpylvään juurella. Piparjuuri leviää helposti. Paksut ja pitkät juuret kasvattavat ahkerasti uusia alkuja. Meillä se on ollut maltillinen. Piparjuuri on ikivanha rohtokasvi, jota myöhemmin ruvettiin käyttämään mausteena. Suomeen se rantautui Itä-Euroopasta keskiajalla. Aikoinaan piparjuurella on ollut sadonkorjuun aikana muutakin tehtävää, sillä sitä on käytetty estämään homehtumista eli se on luonnonmukainen säilöntäaine. Piparjuuri on hyvä vierikasvi perunalle ja omenapuille sillä niiden tuholaiset karttavat piparjuurta.
 


Kuva: Kirsi, Johanna lapioi piparjuurta puutarhastaan

"Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tai maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, keripukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajanmarjasiirapin tai männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisännäisessä kivussa, vatsan väänteissä jne. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan." - Lönnrot. Piparjuuri sisältää kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Tuoreessa piparjuuressa on C-vitamiinia 150-177,9 mg/100 grammassa. Rohtona käytetään juurta, jonka eteerinen öljy sisältää 0,05-0,2% sinappiöljyä (85% beetataryylietyyli-sinappiöljyä ja 15% sinappiöljyglykosideja); ja asparagiinia, glutamiinia, pektiiniä, sakkaroosia ja fruktoosia. C-vitamiinin lisäksi piparjuuri sisältää myös B1-vitamiinia.



Edellä mainituilla piparjuuren eteerisillä yhdisteillä on antibioottisia, antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia, joiden vuoksi piparjuuri sopii erinomaisesti vilustumisoireisiin ja erilaisiin tulehduksiin, huulirupiin sekä virtsatietulehduksiin. Sen on sanottu vilkastuttavan ruoansulatusjärjestelmää ja poistavan myös nestettä. Ulkoisesti käytettynä piparjuuri vilkastuttaa verenkiertoa virkistäen ja lämmittäen. Juuresta valmistettu pakkaus voi tosin aiheuttaa jopa lieviä palovammoja. Näiltä vältytään suojaamalla iho öljyllä ja pitämällä piparjuuripakkauksen käyttöaika ihoa vasten lyhyenä. Piparjuurta ei saa antaa alle nelivuotiaille, mahakatarrista, mahahaavasta tai munuaisvaivoista kärsiville, eikä raskaana oleville tai imettäville!

 
Mausteena piparjuuri on tulinen / polttava. Nykyään sen onkin syrjäyttänyt pippurit ja chilit. Piparjuurta voi ostaa kuivattuna jauheena tai tahnana kaupasta, tuorettakin saattaa saada. Tuoreena sitä voi lisätä ruokiin raasteena tai vaikka salaattiin antamaan ytyä. Keittäessä sen maku saattaa muuttua kitkeräksi, joten piparjuuri kannattaa lisätä ruokiin loppuvaiheessa.  Kuoritun piparjuuren voi pakastaa kokonaisena ja sitä voi raastaa ruokaan suoraan pakkasesta. Toinen hyvä säilöntätapa on tehdä piparjuuresta tahnaa ja pakastaa sitä.
 

PIPARJUURITAHNA (ohje Finnfood)

500 g piparjuurta
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1-2 prk smetanaa
1½ dl etikkaa
1 dl vettä
1. Liota kuorittuja piparjuuria kylmässä vedessä, kunnes ne kovenee (yön yli).
2. Raasta piparjuuret todella hienolla terällä konetta käyttäen. Peitä kone pyyhkeellä/muovilla, jotta piparjuuren höyryt eivät käy silmiin.
3. Lisää smetana, suola ja sokeri. Viimeiseksi etikkavesi. Katso, että seos jää tahnamaiseksi.
4. Purkita pieniin lasipurkkeihin. Säilyy jääkaapissa muutaman viikon. Voi myös pakastaa.



*


Rakastan sushia ja piparjuuri liittyy myös siihen! Ihana tulinen wasabi-tahna on tehty japanilaisesta piparjuurilajikkeesta wasabijuuresta. Usein kuitenkin wasabitahna onkin värjättyä piparjuuritahnaa. Tässä ohje, jolla voit tehdä oman kotimaisen piparjuuriwasabin kalan tai lihan kaveriksi.


PIPARJUURIWASABI

2 dl maustamatonta jogurttia
2 tl piparjuuritahnaa
1 tl hunajaa
1 rkl sitruunamehua
pippuria, suolaa
Ainekset sekoitetaan keskenään ja annetaan olla jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Nyt tulikin vesikielelle ja seuraavaksi pitää varmaan opetella tekemään sushia!
Makuhermoja hivellen,
Johanna

Lähteet & lisätietoja:

http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/piparjuuri.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Juurekset/Piparjuuri
http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
http://www.frantsila.com/portfolio/piparjuuri/

Kuvat: Kirsi