Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa I: Parantava piparjuuri

 Kuva: Kirsi

Jatkuva juttusarja Kuu yrttitarhassa blogissa:

Tietoa puutarhan rakkaista rohdoista ja ruokaryydeistä, lisukkeena herkullisia reseptejä. Juttua kehkeytymässä mm. kaurajuuresta, mustajuuresta, palsternakasta ja artisokasta.

Syksy - Sadonkorjuun aika
 
Rakastan jokaista vuoden aikaamme suuresti. Neljästi vuodessa luonto antaa meille upeita kokemuksia, jos haluamme olla niille avoimia ja ottaa vastaan mitä niillä on annettavanaan. Kohta tulee ihana talvi ja iloksemme leijailee miljoonia säihkyviä lumihiutaleita, pienen pieniä ihmeitä jotka saavat aikaan valkoisen vaipan tummien mantujen päälle. Pakkanen kipristää nenänpäätä. Kevät. Pajunkissat, aurinko, vesipurot, narsissit. On uusiutumisen ja syntymisen aika. Kesä. Ihana lämpö, huumaavat tuoksut, uintiretket, lämpimät yöt. Syksy. Vuosi toisensa perään syksyllä syttyvät tähdet vangitsevat katselemaan yötaivasta. Villasukat, kuumat juomat ja kynttilät. Ennen kaikkea syksy on sadonkorjuun aika. Kevään ja kesän askareiden kiitollinen aika, jolloin talven lämpimiin hetkiin säilötään kesän makuja.

Meillä maalla kerätään talteen mansikat, viinimarjat, mustikat, vadelmat, muuraimet,  puolukat, juolukat, variksenmarjat, karpalot, marja-aroniat. Tehdään mehuja ja hilloja. Ihanin asia on metsä. Sen tuoksut, eläimien jäljet, puiden havina, sammaleet, varvut, jäkälät. Ryytimaassa kasvaa juureksia ja etenkin minulle rakkaita yrttejä. Mielipuuhiani on yrttien kerääminen ja kuivaaminen. Lempipuuha tai ei niin kesä aina hurahtaa vauhdilla ja yrttien kerääminen jää viime tippaan. Ensi kesää varten pitääkin tehdä keruukalenteri milloin mikäkin yrtti on parhaimmillaan.
  

Kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Armoracia_rusticana.jpg Piparjuuri kukassaan 

Tänä syksynä huomiotani sai Piparjuuri. Se kasvaa ihan kiltisti sähköpylvään juurella. Piparjuuri leviää helposti. Paksut ja pitkät juuret kasvattavat ahkerasti uusia alkuja. Meillä se on ollut maltillinen. Piparjuuri on ikivanha rohtokasvi, jota myöhemmin ruvettiin käyttämään mausteena. Suomeen se rantautui Itä-Euroopasta keskiajalla. Aikoinaan piparjuurella on ollut sadonkorjuun aikana muutakin tehtävää, sillä sitä on käytetty estämään homehtumista eli se on luonnonmukainen säilöntäaine. Piparjuuri on hyvä vierikasvi perunalle ja omenapuille sillä niiden tuholaiset karttavat piparjuurta.
 

Kuva: Kirsi, Johanna lapioi piparjuurta puutarhastaan

"Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tai maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, keripukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajanmarjasiirapin tai männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisännäisessä kivussa, vatsan väänteissä jne. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan." - Lönnrot. Piparjuuri sisältää kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Tuoreessa piparjuuressa on C-vitamiinia 150-177,9 mg/100 grammassa. Rohtona käytetään juurta, jonka eteerinen öljy sisältää 0,05-0,2% sinappiöljyä (85% beetataryylietyyli-sinappiöljyä ja 15% sinappiöljyglykosideja); ja asparagiinia, glutamiinia, pektiiniä, sakkaroosia ja fruktoosia. C-vitamiinin lisäksi piparjuuri sisältää myös B1-vitamiinia.

Edellä mainituilla piparjuuren eteerisillä yhdisteillä on antibioottisia, antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia, joiden vuoksi piparjuuri sopii erinomaisesti vilustumisoireisiin ja erilaisiin tulehduksiin, huulirupiin sekä virtsatietulehduksiin. Sen on sanottu vilkastuttavan ruoansulatusjärjestelmää ja poistavan myös nestettä. Ulkoisesti käytettynä piparjuuri vilkastuttaa verenkiertoa virkistäen ja lämmittäen. Juuresta valmistettu pakkaus voi tosin aiheuttaa jopa lieviä palovammoja. Näiltä vältytään suojaamalla iho öljyllä ja pitämällä piparjuuripakkauksen käyttöaika ihoa vasten lyhyenä. Piparjuurta ei saa antaa alle nelivuotiaille, mahakatarrista, mahahaavasta tai munuaisvaivoista kärsiville, eikä raskaana oleville tai imettäville!

 

Mausteena piparjuuri on tulinen / polttava. Nykyään sen onkin syrjäyttänyt pippurit ja chilit. Piparjuurta voi ostaa kuivattuna jauheena tai tahnana kaupasta, tuorettakin saattaa saada. Tuoreena sitä voi lisätä ruokiin raasteena tai vaikka salaattiin antamaan ytyä. Keittäessä sen maku saattaa muuttua kitkeräksi, joten piparjuuri kannattaa lisätä ruokiin loppuvaiheessa.  Kuoritun piparjuuren voi pakastaa kokonaisena ja sitä voi raastaa ruokaan suoraan pakkasesta. Toinen hyvä säilöntätapa on tehdä piparjuuresta tahnaa ja pakastaa sitä.
 

PIPARJUURITAHNA (ohje Finnfood)
500 g piparjuurta
1 tl suolaa
1 tl sokeria
1-2 prk smetanaa
1½ dl etikkaa
1 dl vettä
1. Liota kuorittuja piparjuuria kylmässä vedessä, kunnes ne kovenee (yön yli).
2. Raasta piparjuuret todella hienolla terällä konetta käyttäen. Peitä kone pyyhkeellä/muovilla, jotta piparjuuren höyryt eivät käy silmiin.
3. Lisää smetana, suola ja sokeri. Viimeiseksi etikkavesi. Katso, että seos jää tahnamaiseksi.
4. Purkita pieniin lasipurkkeihin. Säilyy jääkaapissa muutaman viikon. Voi myös pakastaa.


*


Rakastan sushia ja piparjuuri liittyy myös siihen! Ihana tulinen wasabi-tahna on tehty japanilaisesta piparjuurilajikkeesta wasabijuuresta. Usein kuitenkin wasabitahna onkin värjättyä piparjuuritahnaa. Tässä ohje, jolla voit tehdä oman kotimaisen piparjuuriwasabin kalan tai lihan kaveriksi.

PIPARJUURIWASABI
2 dl maustamatonta jogurttia
2 tl piparjuuritahnaa
1 tl hunajaa
1 rkl sitruunamehua
pippuria, suolaa
Ainekset sekoitetaan keskenään ja annetaan olla jääkaapissa puolisen tuntia ennen tarjoilua.

Nyt tulikin vesikielelle ja seuraavaksi pitää varmaan opetella tekemään sushia!
Makuhermoja hivellen,
Johanna

Lähteet & lisätietoja:
http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/piparjuuri.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Juurekset/Piparjuuri
http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
http://www.frantsila.com/portfolio/piparjuuri/
Kuvat: Kirsi