Kuura-aamu ja lumen valkeat joutsenet

 Kuva/picture: Satu

Kuva/picture: Satu

 Kuva/picture: Satu

 

 Kuva/picture: Satu

Kuura-aamun lumoa

Matkalla päivän saippuakurssille vuodenaika ja pohjoinen luonto näyttivät kauniit kasvonsa. Aamun viimeiset tähdet säkenöivät säihkyvän sinisellä taivaalla, tyynet vedet päilyivät kylminä, usva kierteili vetten yllä läpikuultavin harsoin...

 Aurinko nousi ja kietoi hellävaroen kurkien kyntämät pellot, syksyn sänkipellot ja vanhat metsät palavan punaiseen valovilttiin. Eräällä kuuraisalla viljapellolla lumenvalkea joutsenparvi poikasineen valmistautui lähtöön. Vielä kurssilta palatessamme joutsenet sekä kylmän päivän kuura viihtyivät hetken kumpuilevalla viljapellolla, tomeria poikasia oli matkassa kahdeksan. 

  Valoisia syyspäiviä!

Rakkaudella Satu

Kuva/picture: Satu

  Kuva/picture: Satu

Aamukasteen kimallusta, tulen loimua sekä muita syyskuvia

Kasteen kimallusta 16.9.2012. Kuva/photo: Satu

Kasteen kimallusta 16.9.2012. Kuva/photo: Satu

Lumen valkeaa. Koivun jäkälää, 16.9.2012. Kuva/photo: Satu

Omenapuun notkuvat oksat. Omenoita on päätynyt omaan keittiöön, evääksi, ystäville ja pudonneita omenoita säkkikaupalla peurojen iloksi. Mikä nautinto onkaan kerätä omenoita suoraan puusta koriin, ilta-auringon laskiessa. Sanoin vaikea edes kuvata. Ja omenat maistuvat ihan parhaille suoraan puusta poimittuina... 16.9.2012. Kuvat/photos: Satu

Vanha, kaunis omenapuu on kuin hyvä ystävä. 16.9.2012. Kuva/photo: Satu

16.9.2012 Kuva/photo Satu

Äidin rautapata on saanut taas syysasetelman, kuten joka syksy. Nyt 
siinä on tuijanoksia ja koristekaalia. Se on merkki siitä, että nyt odotellaan ensi lunta. 

 Syysaamun valo. 16.9.2012 Kuva/photo: Satu 

Navetan savupiippu ja paljaat puut ilta-auringon valossa. 16.9.2012 Kuva/picture: Satu

Keittiön puuellalla porisee äidin omenahillo. Ilta hämärtyy ja tähdet syttyvät taivaalle kimmeltävänä nauhana. 
Lepakot lentävät pimeydessä ja hellan tuli lämmittää. Sen ääressä on ihana istua, lämpimään kietoutuen. 16.9.2012  Kuvat/Photos: Satu

Sinua voi myös kiinnostaa: 

Navigointi Kuu Yrttitarhassa- sivulla (Kaikki Kuu Yrttitarhassa blogikirjoitukset)

 

Oi ihana Elokuu

Kuva/picture: Satu

Elokuussa valo ja varjo, ihmeelliset haipuvat ja kirkastuvat värit muodostavat läpikuultavia, ilmavia, avaria, lomittaisia ulottuvuuksia.

Parhaiten ne havaitsee taivaankaarella: Ilman äärillä on käsittämätöntä kuulautta.

Taivaan kantta halkovat pilvien tasot muodostavat läpikuultavuuden, avaruuden tunteen. Taustalla mahtipontiset valkeat kumpupilvet, lähes hievahtamattomat ja hiljaiset. Etualalla maata hipoen kiitävät huimalla vauhdilla tuulen syöksyissä hahtuvaiset harsopilvet.

Siellä täällä siipipilvien ihmeellisiä siveltimen vetoja. Yksi niistä on kuin maapalloa kohti syöksyvä jääpyrstöinen meteori.

 Kuva/picture: Satu

Taivaan sävy niin kuulas ja kirkas, ääriään myöten pohjoista valoa tulviva. Ruiskukan sinisen taivaan alla sinisten kukkien kasvot ojentuvat valoa kohti, huojuvat hitaasti lempeässä tuulessa.

Kiitävien pilvien seassa suihkivat haarapääskyt. Ne kesän viimeisimmät. Valkeine rintoineen, hienoine frakkeineen.

  

Kuva/picture: Satu

Kuvat/pictures: Satu

 Kuva/picture: Satu

 Kuva/picture: Satu

Villiniitty kantaa jo satoa. Heinä on tuleentunut, siemenillä. Niitty on kääriytynyt syksyn maanläheisiin väreihin. Heinikossa sirkkojen siritys, vahva ja väkevä. Hekumaisen hiostava ilma tulvillaan maahan karisevaa koivujen siemensadetta.

Kuva/picture: Satu

Sudenkorennot kahisuttavat ja rapisuttavat siipiään. Läpikuultavia. Ne leikittelevät auringossa välkehtien kilpaa kimaltavan veden kanssa. Välillä korennot istahtavat keittiön ikkunalaudalle, siinä on lämmin levätä ja värisyttää siipiään, heittäytyä sitten tuulen matkaan.

 Kuva/picture: Satu

Sisiliskon poikanen lämmittelee hievahtamatta auringonpaisteisella yrttipenkillä. Se valpastuu varjoni viileydessä ja vilistää vikkelästi heinikon suojiin.

Kuva/picture: Satu

Yrttipenkissä kamomillan kukat houkuttelevat kukkakärpäsiä ja muita pikku hyönteisiä. Mäkimeiramin vaaleanvioletit kukkavarret kutsuvat luokseen parven kimalaisvanhuksia. Niiden pörröturkit ovat jo aivan harmaita, auringonkeltainen kevään väri on haalistunut, mutta siipien kimallukseen aika ei ole purrut. Jähmein liikkein ne tassuttelevat kukasta kukkaan, painavat kasvonsa kukkakelloihin siitepölyn tarttuessa niiden pikkuruisten jalkojen vasuihin. Yksi putoaa selälleen kukalta, ja pelastusoperaatioon ryhtyessäni ennättää ponnistaa jaloilleen ja viimein lentoon. Kimalaiset, nuo pienet suloiset palleroiset mettiäiset, mesipistiäiset.

Haluaisin perustaa kimalaisten vanhainkodin. Sellaisen puutarha-kukkamaan, jossa syksyn viimeisille kimalaisille olisi paljon syötävää, ja missä niiden olisi hyvä elää makeaa elämää viimeiseen asti ja nuokahtaa lopulta viimeiseen lepoon. Luonnon monimuotoisuutta vaaliva puutarha ilahduttaa monella eri tasolla, siellä mahdollisimman monen eliö-, eläin- ja hyönteislajin on hyvä elää yltäkylläistä elämää keväästä talveen, lintujen, mehiläisten, kimalaisten, perhosten...

Kuva/picture: Satu

Omenapuiden oksat notkuvat omenia. Taipuvat maata myöten. Pian saa kuivattaa omenalastuja, napata omenia omasta puusta ja maistaa pirskahtelevan auringon, maan, sateen ja luonnon maun.

  

Kuva/picture: Satu

 

 Kuva/picture: Satu

Kuva/picture: Satu

  Kuva/picture: Satu

  Kuva/picture: Satu

Herukkapensaiden oksat nuokkuvat kypsien marjojen painosta. Mustia marjoja poimiessa hengittelen syvään herukkapensaiden vahvaa tuoksua, syksyn tuoksua. Marjat maistuvat kaikille niille elokuille, jotka takana jo ovat. Lintu lennähtää samaan pensaaseen, pyristelee siivillään ilmassa pitkän hetken vieressäni ja katsoo sitten parhaaksi lähteä takaisin puun oksistojen suojiin. Pensaassa vilahtaa kesyn rusakon poikasen harmahtava selkä. Myöhemmin se vilistää pihalla ja jäi katselemaan ulkona liikkuvia kummajaisia korviaan heilutellen. Sille maistuvat voikukan lehdet, ja se rakastaa kivistä kaivon kantta keittiön ikkunan alla. Se on auringon lämmittämä ja sen ympärillä on vaikuttava voikukka-apaja. Välillä se joogaa (venyttelee) ja välillä kampaa turkkiaan kielellään kuin kissa.  

  Kuva/picture: Sadun äiti

 Kuva/picture: Satu

 Kuva/picture: Satu

Kasvimaan herneet maistuvat lapsuudelta ja sinisiltä syystaivailta. Makeilta ja vihreiltä kuorineen kaikkineen. Mustikkamättäät täynnä valtavia mustikoita, villivadelmia löytyy vain pienen herkutteluhetken antimiksi. Puutarhavadelmat ovat villiintyneet. Lapsena etsin puutarhavatukon labyrintista aina kuningatarvattuja, niitä hirmuisen isoja. Löytyy niitäkin nyt pari. Pujottelen heinään mustikoita ja vadelmia kuin helmiä koruun. Ihana välipala perinteiseen tapaan katettuna.

 Kuva/picture: Satu

Tomaattihuoneessa paisuvat tomaatit, vihreät, punaista väriä vailla. Koivun alta löytyy kantarelleja, joita illalla paistan voin ja sipulin kera ja nautin vastapaistetun kauraleivän kanssa. Herkullista!

 Kuva/picture: Satu

Yöllä katselemme tähtiä. Linnunrata kietoutuu jo kirkkaana maapallon syleilyyn. Joutsen, Kassiopeia ja Otava, Andromedan tähtisumu, kaikki ne tutut tähtikuviot kimmeltävät jälleen syksyn tähtitaivaalla. Taivaalla singahtaa tähdenlento. Liekehtivä ja leiskuva, kirkas. Sitten toinen, hopeinen ohut vana. Hengähdämme ja huokaisemme, unohdamme toivoa kun jäämme miettimään upeaa näkyä. Yö on vielä lämmin. Ihanteellinen yö tähtien tähyämiseen.

Elokuun lumoa!

Rakkaudella Satu
Tekstit ja suurin osa kuvista viime viikonlopun tapahtumista luonnossa. 

Sinua voi myös kiinnostaa: 

Navigointi Kuu Yrttitarhassa- sivulla (Kaikki Kuu Yrttitarhassa blogikirjoitukset)

 

Pikkupääskyjen ensimmäinen lento

 

Kuva/picture: Toni

Kuva/picture: Toni

 

Kuva/picture: Toni

Anna ajan kulun muistuttaa Sinua siitä,
että eläisit elämäsi
mielekkäästi ja elämyksekkäästi.
Heittäydy rohkeasti jokaisen
ohikiitävän hetken
ainutkertaisuuteen.

 Syksy etenee. Tervapääskyt ovat jo lähteneet. Aikoja sitten. 
Olo on haikea, mutta onnellinen. Sateisesta kesästä huolimatta emopääskyset saivat pikkupääskyt ruokittua matkakuntoon.  

Toivotan niille koko sydämestäni turvallista ja hyvää matkaa. 

Kultani Toni lähetti nämä kuvat minulle eräretkeltään, hän oli kamerakännykällä ne ottanut pikkupääskyjen suihkiessa ensimmäistä kertoja taivaan sinessä. 

Pääskyn poikaset olivat kuulema tosi pieniä. Ja urheita. 

Kuvat ovat minulle todella kallisarvoisia, niihin on taltioitunut elämän ja lentämisen riemu. Ihan paras matkamuisto minulle, tytölle, joka rakastaa lintuja.

Lämmöllä Satu

Sinua voi myös kiinnostaa: 

Ja niin pääskyt nousevat vedestä, tervapääskyjen ihmeellinen elämä

Tähtisadeöitä- Tervetuloa tähtihämärä!

Kuva/picture: Jorma Koski/URSA

Joka vuosi kun elokuun viileät yöt saapuvat, saapuu myös yötaivaan pimeys tähtitarhoineen.

Joka syksy lasken ensimmäisiä lempeästi tuikkivia tähtiä riemunkiljahdusten saattelemana ja vastaanotan mieli iloisena tähtitaivaan mykistävän kauneuden. Tähtihämärä alkoi virallisesti viikko sitten ja syksyn aloittavat tähdenlentojen parvet. Aamuyöstä taivaalle nousevat myös planeetat Jupiter ja Venus sekä vähenevä kuunsirppi.

Komeetat eli pyrstötähdet ovat aurinkokunnan jäisiä vaeltajia, joiden kierto auringon ympäri kestää miljoonista vuosista vuosikymmeniin - tai satoihin. Komeetan lähestyessä aurinkoa jää alkaa sulaa ja haihtua avaruuteen. Tällöin muodostuu pyrstötähden harsomainen pyrstö, joka voi olla kymmeniä tai jopa satoja miljoonia kilometrejä pitkä. Maapallolta katsoen ohi kiitävän komeetan pyrstö voi ulottua lähes yli koko taivaan.

Maapallo vyöryy avaruuden halki omalla radallaan Swift-Tuttle komeetan jättämän pölyvanan läpi, joka vuosi suunnilleen samaan aikaan. Tällöin näemme Perseidejä, runsaita tähdenlentoja, meteorisadetta. Komeetta on kiitänyt jo kauas avaruuteen yksinäisellä matkallaan, mutta sen pölyvana ulottuu yhä maapallon kiertoradalle. Hiekanjyvän kokoiset pölyhiukkaset singahtavat Maan ilmakehään ja tuhkaksi palaessaan näyttäytyvät tähtisateena. Swift-Tuttle komeetta kiertää auringon 133 vuodessa ja maapallo ohittaa sen jättämän pölyvanan vuosittain elokuussa. Perseidien meteoriparvesta on kirjattu havaintoja jo kahden tuhannen vuoden ajalta.

Perseidien parveen kuuluvia komeettapölymeteoreja voi nähdä heinäkuussa, mutta huippu ajoittuu elokuun alun/keskivälin tuntumaan. Parhaimmillaan tähdenlentoja suihkii jopa 60 kappaletta tunnissa! On arvioitu, että tähdenlentojen seuraamisen huippuhetki olisi sunnuntaina 12.8.2012 puolen yön maita (Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsaisen mukaan ilmeisesti alkaen klo 22.30), mutta jo ensi yönä kannattaa tähytä taivaalle! Vaikka elokuussa tähdenlentoja aiheuttaa kaksi muutakin perseidejä vaatimattomapaa meteoriparvea, on talvea enteilevä tähtitaivas itsessäänkin ihastelemisen arvoinen.

 

  (COLOURBOX)

   Kuva/picture: NASA

On arvioitu, että joka neljäs asuu valohälyn kirjoman yötaivaan alla. Maaseudulla, valohälyn ulottumattomissa, voi nähdä tähtikirkkaina öinä jopa 2000 tähteä. Suurimmissa kaupungeissa erottuu samaan aikaan vain 20 kirkkainta. Laajeneva ihmisasutus on tukahduttamassa tähtitaivaan loiston ja sysimusta yötaivas kirkkaine tähtineen on yhä useammalle tuntematon. Tähtitaivaan kirkkaus on katoava luonnon ihme.

Onneksi Suomessa on vielä monia paikkoja, joissa voi tutustua pohjoisen tähtitaivaan saloihin.


Tiesitkö? 

• Tähtien liike johtuu maan pyörimisestä. 
• Otava näkyy Suomessa taivaalla aina, kun on pimeää ja pilvetöntä
• Ilmakehään sironnut auringonvalo peittää tähdet päivisin. 
• Tähdet nousevat idästä ja laskevat länteen. 
• Tähtiä on monenvärisiä, silmämme näkevät ne kuitenkin valkeina. Kirkkaimmista tähdistä voi erottaa väriaistimuksia myös ihmissilmällä. Sinisenä näkyvät tähdet ovat kuumimpia, oranssit ja punaiset viileimpiä. 
• Ilmakehän pyörteilevät ilmakerrokset saavat tähden värisemään, mitä lähemmäksi horisonttia tähti sijoittuu, sitä enemmän se säihkyy. Esimerkiksi talvi-iltoina matalalla etelä-taivaalla hohtava Ison koiran Sirius kimaltelee jalokiven lailla. 
• Himmeä valonauha taivaalla on Linnunrata, kotigalaksimme. Linnunradasta on Kuu Yrttitarhassa blogissamme ihan oma bloggauksensa. Linnunradan kirkkaimmat tähtipilvet jäävät pohjoisen tähtitaivaan horisontin alapuolelle ja siten eivät näy Suomessa, mutta eteläisellä tähtitaivaalla niitä voi ihastella.

Onpa ihanaa, että on taas pimeät tähtiyöt!
Pian vastaanotamme myös elokuun kuutamot... 

Rakkaudella Satu

 

 Lähteet: 

Pohjoinen tähtitaivas: Markus Hotakainen (IHANA TÄHTIKIRJA!)

Perseidit

Sinua voi kiinnostaa myös: 

Linnunrata, elämän ja kuoleman kimmeltävä kehto. Mytologiaa ja tähtitaivaan saloja.