Rohtoja ja ruokaa puutarhasta: Osa VI, Myöhäissyksyn satoa, Maa-artisokka

Syyskuun alussa olin jo innostuneena kaivelemassa maa-artisokkapenkkiä haaveena tehdä makoisaa sosekeittoa. Mukulat olivat vielä kovin pieniä, sillä maa-artisokka on myöhäissyksyn tai kevään satoa. 

Maa-artisokka kuuluu Helianthus tuberosus auringonkukan sukuun ja on sen juurimukula. Mukulassa on 80% on vettä, 10 - 15 % proteiinia , 1 % rasvaa,  4 - 6 % kuitua ja inuliinista. Siitä löytyy myös K- ja C-vitamiinieja. Inuliini on fruktoosipolymeeri, joka sopii hyvin myös diabeetikoille. Maa-artisokka edistää ruuansulatusta ja vatsan toimintaa. Joillekin ihmisille se voi aiheuttaa kovia vatsanväänteitä, toiset eivät ole maa-artisokasta moksiskaan. 

Lokakuun lopussa maa ei ollut vielä jäässä, joten sain lumihangesta kaivettua kupillisen mukuloita.

Kyllä nauratti moinen sadonkorjuu! :D

Jätin loput maa-artisokat maahan talvehtimaan, sillä ne säilyvät huonosti. Jos haluaa koittaa säilyttämistä kellarissa, niin maa-artisokat voi upottaa kostean hiekan ja turvepehkun seokseen. Näin ne säilyvät maksimissaan pari kuukautta. Emme ole onnistuneet säilyttämään maa-artisokkia, joten nykyisen kellarin aikana olen suosiolla jättänyt säilyttelyt.

Maa-artisokat ovat usein muhkuraisia ja hankalia putsata, joten kärsivällisyyttä kehiin!

Omassa kipollisessani oli ilahduttavan monta suorasivuista yksilöä, joita oli helppo kuoria. Kuoritut maa-artisokat tummuvat nopeasti, joten niitä ei kannata kuoria liikaa tai etukäteen.

Makoisa Maa-artisokka-alkukeitto neljälle

n. 500 g maa-artisokkaa

2 dl kuohukermaa

maun mukaan suolaa

1 - 2 tl rakuunaa

Päälle:

valkosipuli-sipuli-purjo-voi-seos

puoli pakettia suikaloitua pekonia paistettuna

Keitä keskikokoisia maa-artisokkia 15 - 20 min.

Kaada keitinliemi jemmaan.

Soseuta maa-artisokat tehosekoittimella.

Kaada joukkoon kuohukerma ja mausteet.

Tehosekoita ja maistele. Lisää tarvittaessa keitinlientä.

Annostele sosekeitto alkupalakulhoihin. 

Lisää päälle noin 2 tl valkosipuli-sipuli-purjo-voi-seosta sekä noin ruokalusikallinen paistettua pekonia.

Vinkit:

- Sosekeitto on pehmeää, ei liian juoksevaa. 

- Voit vähentää kuohukerman määrää ja lisätä keitinlientä tai voit vaihtaa kuohukerman tilalle esim. viherpippurisulatejuustoa. Halutessasi voit maustaa myös valkopippurilla.

- Voit myös tehdä esim. ohraleivästä krutonkeja paistamalla leipäkuutioita pannulla voin ja valkosipulin kanssa ja tarjoilla keiton päällä pekonin kanssa.

- Maa-artisokan maku jakaa vahvasti mielipiteitä. Voit miedontaa makua korvaamalla puolet määrästä perunalla.

- Tottumattoman maa-artisokka voi saada paukuttelemaan.

Kuvat / Pictures: Johanna

Lähteet ja muuta mielenkiintoista:

Raili Niemelä: Vihanneskeittokirja

Maa-artisokka on vaatimaton ja helppo viljeltävä.

Ravintoarvot ja muuta tietota.

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa: Osa V, Syksyn roihuava Marja-aronia

Marja-aronia on upea pensas puutarhassa!
Syksyllä se roihuaa voimakkaissa punaisen, oranssin ja keltaisen väreissä.

Myöhään syksyllä kypsyvät marjat ovat raakana punaiset ja kypsänä lähes mustat.
Sellaisenaan syötynä marjat eivät ole kummoisen makuisia, mutta ne sopivat erinomaisesti muiden marjojen joukossa soseisiin, hilloihin yms. Marja-aroniasta irtoaa paljon nestettä, joten se on hyvä mehumarja. Se sopii mielestäni hyvin punaherukka-vadelmamehuun sekä mustaherukkamehuun yhdistettynä. Sellaisenaan marja-aroniamehu on on hieman karvaan makuista, mutta muihin marjamehuihin yhdistettynä sen tunnistettava herkullinen maku nousee esiin.

Ravintoarvot

Mielestäni marja-aronia on Suomessa huonosti tunnettu ja hyödynnetty marja. Usein kysellään voiko sitä syödä ollenkaan. Satakunnan Tyrniseuran sivulla kerrotaan marja-aronian olevan merkittävä luonnontuote Itä-Euroopassa. USA:ssa marja-aroniamehu on saanut aseman terveysjuomana korkean antioksidanttipitoisuuden ansioista.

Marja-aronia sisältää:

Betakaroteenia, B1-, B2 (10 mg / 100 g)-, B6-vitamiineja, C (50 mg / 100 g)-, E- ja K-vitamiinia, anthosyanideja (85 mg / 100 g), polyfenoleja, kvinik happoa, booria, jodia, kuparia, mangaania, magnesiumia, molybdeeniä ja rautaa. Marja-aroniassa on runsaasti antioksidantteja ja flavonoideja. 

Marja-aronia onkin oikea terveyspommi!
Terveysvaikutteista voit lukea suoraan Satakunnan Tyrniseuran sivulta.

Marja-aronia-omenasose &

Marja-aronia-mustaherukkasose

Molemmat soseet teen samalla "ohjeella".

Mustaherukka on voimakkaamman makuista kuin marja-aronia, 

joten jos haluat voit laittaa sitä vähemmän. 

Marja-aronian hieman karvas maku peittyy omenan makeudella ja sokerilla.

Keitä noin 3 desissä vettä marja-aronian marjoja ja perattuja omenalohkoja tai mustaherukkaa, molempia saman verran.

Lisää joukkoon sokeria.

Keitä kunnes marjat ovat pehmeitä.

Keittäessä marja-aronioita niistä irtoaa paljon nestettä, joten saat ohessa mehua. 

Kaada ylimääräinen neste toiseen astiaan. Voit käyttää apuna siivilää. 

Lisää mehuun tarvittaessa sokeria ja pakasta erikseen.

Tehosekoitin on näppärä soseuttamiseen.

Maista sosetta ja lisää tarvittaessa sokeria. Soseuta kunnolla tasaiseksi. Omenasta saa pehmeyttä ja makeutta soseeseen, mutta lisäsokeri on tarpeen jo säilyvyydenkin kannalta ja se peittää marja-aronian hieman karvasta makua.

Annostele sopivan pieniin pakastusrasioihin ja anna jäähtyä ennen pakastusta.

Tämän ohjeen sose sopii pakastettavaksi, jolloin sokeria ei tarvita niin paljoa kuin esim. hilloa tehdessä tai säilöessä lasipurkkeihin.

Molemmat soseet sopivat leivontaan.

Erityisesti marja-aronia-mustaherukkasose sopii hyvin syötäväksi ruoan kanssa esim. 

riistaruokien lisukkeena.

Arkkupakastin alkaa olemaan täynnä itsepoimittuja ja jalostettuja luonnontuotteita!
*Hymisee itsekseen tyytyväisenä*

Tervetuloa talvi!
Johanna


Kuvat / Pictures: Johanna

Lähteet:
Runsaasti tutkimukseen perustuvaa tietoa Satakunnan Tyrniseura ry:n sivulta.
Lisätietoja ja marja-aroniaohjeita kouluttajamme Henriette Kressin sivustolta.
Tarkempaa tietoa flavonoideista.
Tarkempaa tietoa antioksidanteista.

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa: Osa IV, Voimarohto Valkosipuli

Syyskuun päivinä valo on ollut mitä kauneinta seuraa.

Aurinko ei enää lämmitä, mutta valo on lämmin, kullankeltainen ja 

se tunkeutuu silmäluomien lomasta tajuntaan. 

Ilman kuulaus tuoksuu ja tuntuu hyvältä iholla, mutta samalla jokin onnellinen haikeus tuntuu sisälläni.

Eräänä päivänä näin satoja kurkia matkallaan kohti etelää jopa Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan saakka. Huiskutin ja toivoin hyvää ja turvallista matkaa.

Puutarhani on ollut retuperällä koko kesän.

Rakkaus on kuljettanut minua uusiin paikkoihin ja seikkailuihin, 

joten puutarhanhoito jäi tänä kesänä vähemmälle.

Talven aikana suunnittelen uudelleen koko puutarhan, ja sijoittelen yrttitarhan ja kukkapenkit uudelleen. Kahdeksan omenapuutani ovat juurevina ja runsassatoisina paikoillaan, 

mutta herukkapensaat saavat kyllä kyytiä!

Haluatko kuulla lisää?

Ehkä voisin jakaa tämän puutarhaprojektin täällä blogissa.

Kyllä tänä kesänä jokin onnistui oikein hyvin ilman hoitoakin.

Nimittäin talvivalkosipuli! Kansanrohto, voimaruoka.

Meidän talvivalkosipuli, Alexandra, on kotoisin Siperiasta ja sen 

kynnet ovat tavallista valkosipulia suuremmat ja maukkaammat. Joskus vuosia, vuosia sitten äitini osti yhden talvivalkosipulin pariskunnalta, joka kasvatti niitä, mutta eivät enää vanhuuttaan jaksaneet.

Siitä yhdestä sipulista on vuosien saatossa saatu runsas sato. Veljeni viljelemät Niittymäen talvivalkosipulit ovat tätä samaa sukua.

Kasvatus

Kuva / Picture: http://weheartit.com/entry/33868453/via/joknows

Valkosipulinkynnet istutetaan syksyllä eriteltyinä ja yksitellen maahan ja niiden annetaan talvehtia koko talven, kesän yli, aina syksyyn saakka. Sitten vihdoin valkosipulit nostetaan ylös. Yhdestä valkosipulinkynnestä on kasvanut kokonainen muheva valkosipuli isoine kynsineen!

Mullat karistellaan pois ja valkosipulit nostetaan nipuissa kuivumaan suojaisaan ja ilmavaan paikkaan.

Yläpuolella oleva kuva on otettu ensimmäisen kuivatuksen jälkeen kuorituista valkosipuleista, jotka laitetaan vielä uudelleen kuivamaan esim. uunin pankolle. Tämän jälkeen kynnet erotellaan ja istutetaan uudelleen kasvattamaan satoa. Maahan lisätään runsaasti kompostia sekä kalkkia tai tuhkaa. Multa saa olla muhevaa ja kasvupaikka lämmin.

Satoa saa lisättyä myös ilmasipuleista. Kun pikkiriikkisen ilmasipulin istuttaa maahan, siitä kasvaa yksi kynsi. Kun tämän kynnen jälleen istuttaa maahan, siitä kasvaa kokonainen usean kynnen valkosipuli.

Voimarohdos

Valkosipuli on perinteinen kansanlääkinnällinen rohdoskasvi laajalti maailman eri kulttuureissa.

Valkosipulin on uskottu ehkäisevän, hidastavan ja parantavan vakaviakin sairauksia kuten syöpää. Uudemmat tutkimukset kertovat valkosipulilla olevan antibakteerisia sekä sienitauteja torjuvia vaikutuksia. Se alentaa kolesterolia ja sillä voi olla verta ohentavia vaikutuksia. Valkosipulista on kirjoittu jo paljon, joten en ala uudelleen kirjoittamaan kaikkea. Voit lukea vaikuttavat aineet ja tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa lisää esim. täältä. 

Kuva / Picture: http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkosipuli

Monet käyttävät valkosipulia flunssalääkkeenä sekä parantamaan tulehduksia. Kemikaalicocktail-blogissa on hauska lista lukijoiden vinkkejä valkosipulin käyttöön ja varoituksia valkosipulinkynnen vaikutuksista suoraan iholla. Valkosipuli voi muutenkin aiheuttaa allergisia oireita herkimmille.

Äitini kertoo usein tarinoita omasta lapsuudestaan ja siitä kuinka Vanha kansa paransi itseään.

Äiti muistaa tarkasti kuinka papparaiset paranivat ja he seisoivat vankasti hoitometodiensa takana.

Niinpä mm. tätä vanhankansan "syöpälääkettä" on nautittu myös meillä kotona, kun äidillä todettiin syöpä. Se voitettiin, mutta mikä sitten vihdoin ja viimein syövän kukisti, on hämärän peitossa.
Syöpä kun oli jo siinä vaiheessa ettei oikein mitään pystynyt tekemään.

Joka aamuinen Isoisän Valkosipulijuoma

Laita juomalasiin

1 kananmuna

1 - 3 valkosipulinkynttä puristettuna (suosittelen luomua tai itse kasvatettua)

Kaada päälle porkkanamehua (porkkana-ananasmehu hyvää, ei marjamehuja)

Sekoita hyvin ja kulauta alas.

Juoman voi tehdä myös tuplana tai triplana.

Isoisä opasti myös pitämään hyvää yleiskuntoa yllä, nukkumaan mahdollisimman viileässä 

ja syömään paljon persiljaa.

Sellaista tietoa ja uskomuksia tällä kertaa valkosipulista. Vielä pitää ennättää istuttaa talvivalkosipulit maahan, niin saadaan ensi syksynäkin satoa!

Syksy on kuplivaa luovuuden aikaa. Muistetaanhan nauttia myös siitä!

Johanna

Kuvat / Pictures: Johanna

Lähteet:

http://www.tohtori.fi/?page=5184117&id=2170586

http://www.biomed.fi/reseptit/178

http://ruohikolla.blogspot.fi/2007/10/uutta-tietoa-valkosipulin.html