Jätelavoilla notkuva kallisarvoinen ruoka: Haaste kulutus- ja jätetietoisuuteen

 

Katsoimme eilen laadukkaan dokumentin arvokas ja herkullinen jäte. Sitä katsoessa tuli oikeasti todella paha olo. Kuitenkin terveellä tavalla, sillä dokumentti havahdutti ja laittoi miettimään länsimaista haaskakulutuskarusellia ja syynäämään ennenkaikkea vieläkin tarkemmin omia kulutustottumuksia.

Vaikka kaupoilla, tukuilla jne. on suuri merkitys tässä järjettömältä tuntuvassa tuhlauksessa, myös yksilöllä, kuluttajalla on vastuu.

Jäte

Dokumentissa valotetaan ruoankäyttöä mm. Euroopassa sekä USA:ssa, vaikkakin jossain määrin samat ongelmat koskevat myös lintukotoamme Suomea. Dokumentin mukaan keskimäärin yli puolet kaupan hankkimasta ruoasta päätyy jätteeksi joko tukun, kaupan tai kuluttajien toimesta. Kuluttajilta on hämärtynyt se tosiasia, että parasta ennen –päiväyksen jälkeenkin suuri osa ruoasta on käyttökelpoista, jopa herkullista. Parasta ennenpäiväys on eri asia kuin viimeinen käyttöpäivä. Liha, maitotalous ja kalatuotteiden kanssa päiväykset pätevät paremmin kuin esim. kasvisten, joita voi käyttää hieman nahistuneinakin. Tuntuu järjettömältä ajatella, miksi appelsiini matkustaa 2000 km päätyäkseen roskalavalle? Miksi pavut kulkevat 10 000 km päätyäkseen roskiin?

Kenellä on vastuu kohtuuttomasta haaskauksesta, jolla voitaisiin ruokkia monta nälkäistä?

Apua, ihan oikeasti alkaa hävettää...

Miksi meidän jätteemme luovat nälkää? 

Maailmanlaajuinen ruoantuotannon ja jakelun järjestelmä tuntuu aivan sekopäiseltä. Dokumentissa haastateltu Keski-Eurooppalainen maanviljelijä kertoo, että puolet perunasadosta jää pellolle, koska vain standardiperunat kelpaavat. Tämä ei ole maanviljelijän valinta, liian isoja, liian pieniä tai vähän muhkuraisia pottuja ei mikään kauppa huoli (koskee myös muita vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä- vrt. käyrän kurkun tragedia) – ja tätä perustellaan mm. kuluttajien vaativuudella. Varmasti osin totta. Asiakaspalvelijoina toimivat ystäväni ovat saaneet kohdata tuon suomalaisessakin kuluttajassa vaanivan känkkäränkän. Onneksi kuluttajiakin on monta laatua, ja vaativuus joissain tilanteissa erittäin suositeltava juttu (epäkohtelias käytös, oman stressin ja mielipahan purkaminen asiakaspalvelijaan taas ei).

Meriä ryöstökalastetaan ja silti joka päivä lukemattomia määriä kalaa- tuota arvokasta terveyttä edistävää herkkua- heitetään roskiin, jo ensimmäisenä myyntipäivänään. Meret tyhjenevät kalasta, mutta kaatopaikat tihkuvat kalanraatoja.

Haaskaus ruokkii maailman nälänhätää. Banaanin viljelijöillä ei ole varaa ostaa kasvattamiaan banaaneja. Maat ahmitaan monikansallisille yrityksille. Kolmansiin maihin rahdataan EU:ssa ja USA:ssa, ylipäänsä länsimaissa kiellettyjä myrkkyjä ja ne tuodaan kelpo kuluttajille takaisin halvalla tuotetuissa tuotteissa. Esim. banaanin viljelyssä käytetään useita todella myrkyllisiä ”kasvinsuojelu”aineita, joiden vuoksi viljelijät sairastuvat ja jotka vaikuttavat haitallisesti mm. ihmisen aineenvaihduntajärjestelmään, kilpirauhasen toimintaan, hormoni- ja hermovälittäjäainetoimintaan. Niin hienolta kuin kasvinsuojeluaineet kuulostavatkin, ne ovat silti torjunta-aineita, joiden tarkoitus on tuhota eläviä organismeja. Suosittelen todellakin kotimaista lähiruokaa, Reilun kaupan tuotteita sekä luomutuotteita esim. kahvin, suklaan ja banaanin osalta. Kulutetaan reilummin ja vastuullisemmin!

Raivostuttavaa!

Täällä kaiken yltäkylläisyyden sekä loppujen lopuksi kunnioitusta herättävän monipuolisen ruokatarjonnan keskellä ihmiset sairastuvat valitsemansa teollisesti prosessoidun kehnolaatuisen ravinnon vuoksi. Ravintoaineiden puutokset, ruokavalintojen vääränlainen painottuminen sekä energiaylimäärä ruokkivat länsimaisia elintasosairauksia, rasvahappojen epätasapainoa, kroonista hiljaista tulehdusta, metabolista oireyhtymää jne. Tilastot ovat varsin synkkiä, elintasosairauksien ja rappeuttavan ravinnon välille on vedetty monia elintärkeitä yhteyksiä.

Ei siis ole liioittelua sanoa, että ruokavalinnat sairastuttavat- ja ylläpitävät maailmanlaajuista kärsimysnäytelmää.

Samaan aikaan, kun me valitsemme näin, toisaalla ei ole mahdollisuutta valita. Toisaalla kärsitään nälänhädästä ja kuollaan nälkään. Mikä saa meidät valitsemaan niin väärin? Kaupat kuitenkin tarjoavat myös sen terveyttä edistävän ravinnon kaikki tukipilarit. Ruokavalintojamme ohjaavat sosiaalinen paine, silkka tottumus, välinpitämättömyys, lohdun hakeminen, laiskuus, kiire, stressi, masennus, avuttomuus, mainonta. Sisuunnuin, joten en suodata, sisuuntuminen koskee myös itseäni ja myös omia valintojani. Voimme vaikuttaa sillä, mille sanomme kyllä, mille ei.

Nyt avartava ryhtiliike! Pidetään huolta upeista kehoistamme ravitsemalla solujamme laadukkaasti- unohtamatta ekologisia ja eettisiä, moraalisia arvoja, kanssaeläjiämme. Tunnen suurta kunnioitusta ja rakkautta ihmiskehoa kohtaan, se on hämmästyttävä luomus. Suosittelen kaikille fysiologian ja anatomian oppikirjan lukemista, se avaa silmät oman kehon mikrobiologisille ihmeille- sille kuinka ahkerat ja älykkäästi toimivat solumme työskentelevät pitääkseen meidät terveenä, kuinka hienot suojamekanismit yrittävät alati puhdistaa kehojamme kaikesta ahmimastamme moskasta, ja ennen kaikkea useat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että oikealla ravinnolla voimme tukea kehomme sisäsyntyistä parantumisjärjestelmää hämmästyttävällä tavalla.

Kulutuskriittisyyden ohella dokumentti herätti suunnattoman inspiraation ja rakkauden aitoon, alkuperäiseen ruokaan, jonka eteen niin moni on nähnyt vaivaa. Kiitollisuus kehoa ja ruokaa kohtaan on syvää ja lämmintä. Ihana tunne.

Tuhlausta ei edes tiedosteta: Olemmeko menettäneet ruoan arvostuksen?

Jos ostamaamme ruokaa ei juuri nyt tarvita tai jos se rohmuttuamme vanheneekin ennen käyttöä, sen voi aivan hyvin heittää roskiin- vai mitä? Esim. Ranskassa ruokatavaraa heitetään roskiin jo 6 pv ennen eräpäivää ja leipomon kannattaa lämmittää uunejaan tuoreella leivällä. Auts. Isossa Britanniassa 15 miljoonaa tonnia ruokaa joutuu roskiin vuosittain, 484 miljoonaa jogurttipurkkia ei koskaan avata, 1,6 miljardia omenaa ja 2,6 miljardia leipäviipaletta ja joka toinen salaattikerä heitetään kaatopaikalle. Kuvittele mikä määrä! Ja osa ruoasta on täysin syömäkelpoista! (lähde: Frisch auf den Müll - Die globale Lebensmittelverschwendung).

On arvioitu, että jos roskiin päätyvästä ruoasta pelastettaisiin puolet, sillä olisi samanlainen ilmastovaikutus kuin jos joka neljäs luopuisi autostaan. Sademetsiä ei tarvitsisi jatkuvasti raivata uuden viljely- ja karjankasvatusmaan tieltä. Kauppojen jätteillä voisi ruokkia kaikki maailman nälkäiset kolmeen kertaa. Ruuan kysynnän lasku alentaisi hintoja maailmanmarkkinoilla helpottaen köyhempien maiden ruokapulaa.

Mitä voimme tehdä- haaste kaikille, jotka välittävät!

• Aloita dokumentin katsomisesta 
  
• Miiten suhtaudut kehosi ravinnonlähteeseen, ruokaan? Monien käsien ketju on sen tuonut kotiisi- ja monia pulmia, epäoikeudenmukaisuutta ja jopa inhimillistä kärsimystä saattaa liittyä sen tuotantoketjuun. Suhtaudutko ruokaan syvän kiitollisesti vai välttämättömänä pahana? Kulutatko lähinnä ”kuollutta” ruokaa, ruokaa joka on raffinoitua, teollisesti prosessoitua ja ravintoaineita sisältämätöntä- siitäkin huolimatta että sinulla on mahtava etuoikeus ja mahdollisuus valita ensiluokkaista ravintoa soluillesi? Elävään ravitsevaan ruokaan on kertynyt aurinko, lämpö, vesi, valo ja maanvoima- vitamiinit, mineraalit, hivenaineet, antioksidantit ja muut biologisesti aktiiviset fenoliset yhdisteet, proteiinit, hiilihydraatit, kuitu, välttämättömät rasvahapot.
  
• Pidä jäteviikko ja vahdi minkä verran ruokajätettä kertyy viikon aikana- tiedosta syyt! Tämän voit tehdä myös minkä tahansa jätteisiin heittämäsi tavaran/aineen kohdalla. Vinkki: kerää esim. kaikkien syömiesi karkki- ja herkkukääreiden roskat viikon ajaksi pahvilootaan- näet konkreettisesti sen mitä kulutat.
  
• Pidä jätteen vähennysviikko, pyri minimoimaan jätteiden määrä. Nyt kaivataan uusia ratkaisuja! Ostatko liikaa kerralla, varastoon? Unohtuvatko ruoat kaappiin? Eikö ruoan säilyttäminen pelaa? Otatko lautaselle liikaa, etkä jaksa syödä?
  
• MUISTA KIERRÄTTÄÄ! Biojätteet, maitopurkit, pahvit, lehdet ja tavallinen jäte jne. Onneksi meillä sentään on mahdollisuus jätteiden uusiokäyttöön. Kirpputoreile!
  
• Valitse harkiten: lähiruokaa, luomua, suoraan tilalta, ruokapiiristä, biodynaamista, prosessoimatonta, aitoa ruokaa.
  
• Vaaditaan kauppoja, yrityksiä ja työpaikkoja toimimaan vastuullisesti- esim. elintarvikehävikki ja jätemäärät voisivat olla julkista tietoa sekä laissa säädeltyjä.
  
• Tuotantovaiheen elintarvikehävikkiä voisivat vähentää maatilatorit tai ruokapiirit, jossa tuotteet hinnoiteltaisiin koon mukaan ilman yhtä standardikoko vaatimusta. 
  
• Yllätä työkaverit ja vie heille luomubanaaneja ja -kahvia. Pyydä työpaikkaasi toimimaan arvostaen ja vastuullisesti hankkimalla lähiruokaa, luomua ja Reilun kaupan tuotteita esim. työpalavereihin, kokouksiin, juhliin ja taukotilaan.
  
• Nyt hemmetti soikoon ryhdistäydytään ja keksitään ratkaisuja ongelmiin. Kuluttaminen ei ole vain nautinto tai velvollisuus, se vaatii myös vastuullisuutta- ja jätetietoisuutta. 
  
  

Lämmöllä Satu

Mielenkiintoinen linkki: Earthfacts http://earthfacts.tumblr.com/

Dokkari saisi tulla telkustakin usein uusintana niin että se tavoittaisi mahdollisimman monen katsojan. Dokumentti on 5.2.12. saakka katsottavissa täällä:
http://areena.yle.fi/video/1314043433884
Mutta huom. löytyy myös Youtubesta!

Strawberry Snow- Mansikkalunta

"Ask little children, 

they know  

Morning may bring, 

Strawberry Snow..." 

~Brenda Lee~

Joulunaika ja sen kiehtova taika alkaa hiipiä yhä lähemmäs kuulaiden kuura-aamujen, sinisen hämärän hetkien, puutarhoihin ilmestyvien tähtivalojen, ulkoroihujen, kynttilälyhtyjen ja ensilumen odotuksen myötä.

Talven tarinan puhuttelemana Kuu Yrttitarhassa perusti pienen joulupajan päätyen tunnelmalliseen maalaiskylään vastaanottamaan alkavaa joulunaikaa. Ideoiden väkertely kosketeltaviksi, haisteltaviksi ja maisteltaviksi kaikkien aistien hemmottelutuotteiksi sujui palavalla innostuksella ja pajassa ahkeroitiinkin yötä päivää juuri ennen marraskuisen joulumarkkinapäivän valkenemista-- ompelukoneet surisivat, kulkuset helisivät, eteeriset öljyt tuoksuivat, pitsit, nauhat, kankaat, kartongit ja paperit kokivat huimia muodonmuutoksia ja mausteisten leivonnaisten tuoksut leijuivat ilmassa. Joulunaika alkaakin ihan oikeasti vasta silloin, kun pyöräytetään iso kulhollinen Liimataisen perinteistä piparkakkutaikinaa, kun ryhdytään muoteilla painelemaan piparkakkukuvioita pellille joulumusiikin tahdissa, ja kun uunista alkaa tulvia huumaavan mausteinen tuoksu, joka sakeana ja makeana kantautuu kodin jokaisen sopukkaan. Askarointia tahdittivatkin suloisimmat jouluiset/talviset sävelmät, joihin lukeutui mm. Brenda Leen nostalginen "Strawberry Snow"/"Mansikkalumi" 1960-luvulta.

Kuu Yrttitarhassa- pöydän valikoimiin kuuluivatkin lyriikoiden innoittamat Strawberry Snow, Sysiyö- ja Lumiruusu tonttulakit hopeisin kulkusin, Sielulintupiparkakut, Tähtitaivas- ja Ruusutarha joulutötteröt, kotona leivottu aito ruisleipä, uniikit joulukoristeet, uusantiikkiset naulakot ja lupiinilla värjäämämme Havina-villalangat- kaikenkaikkiaan kaikenlaiset osin kierrätysmateriaaleista tai luonnontuotteista valmistetut maalaisromanttiset käsityöt, lisänä myös paikallisesti valmistetut itsepoimituista yrteistä huolella valmistetut hoitotuotteet sekä kotimaiset Ecocert-sertifioidut biologiset kauneudenhoitotuotteet kehon, sielun ja mielen hemmottelemiseen. 

Sydämiämme lähellä ovatkin: Luonto, inhimillisyys, syvät arvot, lämmin yhteisöllisyys, mielikuvituksen lento, unelmien sekä ideoiden jakaminen, estetiikka, biologinen kauneudenhoito sekä lähituotannon tukeminen ravinnon, kauneudenhoitotuotteiden, taide- ja käytännöntarvikkeiden saralla. Tällä asenteella pöytä rakennettiin lämmöllä, rakkaudella ja ehtymättömällä inspiraatiolla omien pienten kätösiemme tuotoksista. (Vaalean)punainen lankamme kaikessa onkin:

I believe in pink. I believe that laughing is the best calorie burner. I believe in kissing, kissing a lot. I believe in being strong when everything seems to be going wrong. I believe that happy girls are the prettiest girls. - Audrey Hepburn

P.S. Ihanille äideillemme terveiset ja halaukset ja samoin myös isille näin isänpäivänkin kunniaksi! :)
P.P.S. Kiitokset kaikille pöydässämme vierailleille! Oli ihanan lämminhenkinen tunnelma! Talven ihmeitä ja mitä suloisinta joulunaikaa Teille!

Rakkaudella Kuu Yrttitarhassa -tytöt

 

Kuvat/pictures: Satu

Puutarhasta rohtoja ja ruokaa, osa III: Pirteä herkkujuures palsternakka

Muhevasta mullasta nostetuissa juureksissa maistuu kesän vilvoittava sade, maan ravinteikas voima, auringon kultainen lämpö, tuulen lempeä suudelma sekä ihmisen hellä huolenpito. 

Uunijuurekset ovat parasta syksyruokaa. Juureksien pilkkominen on hidasta rauhoittumista, samalla voi vaikka kuunnella hiljaisuutta, hyvää musiikkia tai äänikirjaa (niinkuin minä kuuntelin tänään Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssiä). Punajuuri, palsternakka- ja porkkanalohkot tuoksuvat ja näyttävät herkullisen muhevilta. Pehmeäksi hautuneet sipulit ja valkosipulit saavat aromaattisuudellaan veden kielelle. Uunivuoallinen syksyn juureksia onkin aitoa hyvää tekevää ravintorikasta ruokaa ja ihan parasta sormin syötynä lautaselta *tunnustan*. Uunijuurekset sopivat syötäväksi sellaisenaan, mutta ne käyvät myös monenmoisten talviherkkujen lisukkeeksi.

Vuoallisen uunijuureksia saa loihdittua eurolla parilla. Lisäksi uunijuurekset ovat maistuvaa lähiruokaa (vallankin silloin, jos poimii porkkanat ja palsternakat omalta kasvimaaltaan).

Vuoallinen Aurinkoa (sadonkorjuun juureksia)

• 2–3 isoa porkkanaa
• 1/2- 1 lanttu
• 1 juuriselleri 
• 1 palsternakka
• 2 keskikokoista sipulia
• 4–6 luomuperunaa mielellään kuorineen
• vajaa 1/2 dl kylmäpuristettua luomu oliiviöljyä
• kuivattua salviaa sekä oreganoa, mieluusti luomua
• mustapippuria
• yrttisuolaa
• (2–3 rkl hunajaa)

Kuori ja lohko porkkana, juuriselleri, lanttu, punajuuri ja palsternakka. Lanttu sekä punajuuri kannattaa pilkkoa erityisen pieniksi kuutioiksi, jotta ne ehtivät kypsyä. Pese perunat hyvin, mutta älä kuori jos ne ovat luomulaatuisia. Siivuta perunat ohuiksi siivuiksi. Kuori ja pilko sipulit, kuori valkosipulinkynnet- ne voit lisätä kokonaisina. Kaikki juurekset voit siis laittaa samantien pilkottuasi kulhoon. Lisää joukkoon hyvälaatuinen mieluiten luomulaatuinen kylmäpuristettu oliiviöljy tai eksoottisempaa vivahdetta kaivatessasi kylmäpuristettu luomu kookosöljy. Murenna yrtit, ja mausta suolalla sekä herkullisella mustapippurilla. Sekoita huolella.

Kaada juurekset uunivuokaan. Jos käytät hunajaa, järjestele perunat toiseen päähän vuokaa ja valuta porkkana-, lanttu- , punajuuri-, selleri- ja palsternakkakuutioille juoksevaa hunajaa tai vaihtoehtoisesti siirappia. Jos et käytä hunajaa, lado kaikki juurekset sekaisin vuokaan ja lisää vielä yrttejä ja yrttisuolaa pinnalle. Voit myös laittaa päälle muutaman pienen voinokareen.

Laita vuoka 165-170 asteeseen n. tunniksi. Kun juurekset ovat saaneet väriä, voit peittää vuoan kuivumisen estämiseksi foliolla- mutta tämä ei välttämätöntä.  Kuivuessaan juureksista tulee nimittäin rapeita. Nautiskele!

Pirteä herkkujuures palsternakka sopii ruoka-, rohto- ja maustekasviksi 

Vanhan kansan morajuuri, palsternakka, oli jo antiikin ajan kreikkalaisten ja roomalaisten suosima ruokakasvi. Välimeren maissa pasternakka kasvaa luonnossa villinä ja niin myös muualla Euroopassa sekä Aasian puoleisellä Venäjällä. Palsternakka onkin viljelykarkulainen, jota löytää jopa Etelä-Suomesta luonnonvaraisena. Juures muistuttaa porkkanaa, mutta väriltään palsternakka on kermanvalkoinen. Maku on voimakkaampi, sen aromit syntyvät routaisessa maassa- mitä enemmän pakkanen pääsee puremaan, sitä voimakkaampi on korkeasta sokeripitoisuudesta ja eteerisistä öljyistä johtuva aromikas makeus. Palsternakkaa kutsutaan kasvisyöjien mielijuurekseksi, ja "kasvisyöjien kalaksi", sen maku on miellyttävä ja jopa pienet lapset pitävät siitä. Palsternakka kestää kylmää, joten sitä voi korjata myöhään syksyllä ensimmäisten pakkasienkin jälkeen tai keväällä ennen kasvukauden alkua. 

Palsternakan ravintosisältö 

Palsternakka on ravintorikkaampi kuin porkkana. Siinä on enemmän mineraaleja, ja C-, E- ja B-ryhmän vitamiineja sekä foolihappoa kuin porkkanassa. A-vitamiinin esiastetta β-karoteenia on kuitenkin porkkanassa moninkertaisesti enemmän. Palsternakassa on erityisen paljon kaliumia, jopa 600 mg / 100 g. Kaliumilla on merkitystä mm. verenpaineen säätelyssä (suositeltavaa korkeasta verenpaineesta kärsiville!). Muita hyviä kaliumin lähteitä ovat peruna, porkkana, tomaatti ja kesäkurpitsa sekä valkosipuli. Palsternakka sisältää runsaasti ravintokuitua. 100 grammaa palsternakkaa sisältää 230 kJ (55 kcal) energiaa. Palsternakan sisältämät flavonoidit ovat terveyttä edistäviä. 

Palsternakka keittiössä 

Palsternakka kypsyy nopeasti, on oivallinen monelaisissa padoissa, laatikoissa, kasviskeitoissa sekä sellaisenaan pannulla oliiviöljyssä tai voissa paistettuna ja kypsäksi haudutettuna. Palsternakka sopii myös vauvan ensiravinnoksi perunan, porkkanan ja kesäkurpitsan kanssa suolattomassa vedessä keitettynä ja muhennettuna. Myös pasternakkapäärynäraaste on pikkulasten herkkua. 

Muinaislääketiedettä ja tutkittuja terveysvaikutuksia 

Palsternakalla on ajateltu olevan parantavia vaikutuksia. Palsternakkaa käytettiin 1800-luvulla mm. naisten hysterian hoidossa. Muinaislääketieteessä voimistettiin ja virkistettiin palsternakkamehulla toipilaita vaikeiden ja pitkään kestäneiden sairauksien jälkeen. Nykypäivänäkin palsternakka on lääketieteellisen kiinnostuksen kohteena.  Palsternakan eniten tutkittu ominaisuus on sen kouristuksia lieventävä vaikutus. Palsternakassa on havaittu olevan muun muassa furokumariinia, jota käytetään ihosairauksien hoidossa ja aurinkovoiteissa. Huomioitavaa on, että palsternakka saattaa aiheuttaa joillekin yliherkkyyttä. Se voi tulla esiin oireina suun alueella, iholla, hengitysteissä tai ruoansulatuksessa. 

Palsternakkapenkki puutarhaan 

Palsternakka viihtyy parhaiten multavassa syvältä muokatussa hiekkamaassa, mutta on satoisa tavallisessa puutarhamullassakin. Kasvusto kukoistaa, kun sitä kastelee rikkakasvi- tai nokkosvedellä ja kattaa ruohosilpulla. Voimallista lannoitusta ei suositella. Porkkanan ja perunan vierelle palsternakkaa ei kannata kylvää toukka- ja tuholaisriskin vuoksi. Palsternakan sadonkorjuu ajoittuu mahdollisimman myöhään syksyyn, sillä juures kasvaa voimakkaasti vielä syksyhämärissä ja makukin korostuu pakkasessa.  

~Satu & Johanna~

Muistathan- aikaisemmin Puutarhasta rohtoja ja ruokaa- juttusarjassa käsitelty: 

Puna- ja keltajuurikasta

Sekä piparjuurta

Kuvat:

Aurinkovuokakuvat Satu,

Juurikaskorjuukuvat Johanna