Näytetään tekstit, joissa on tunniste villivihannekset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villivihannekset. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kuu Yrttitarhassa gourmet- sydämellisesti tervetuloa kurssille!




Kuu Yrttitarhassa- gourmet

8.6.2013 klo 10-18



Kurssilla perehdymme ravintorikkaiden ja uniikkeja makuaromeja sisältävien villivihannesten lumoavaan maailmaan, ravintoarvoihin ja rohdosvaikutuksiin. Käymme poimimassa aurinkovoimaisia villivihanneksia maaseudun rauhassa ja valmistamme yhdessä iki-ihania villiyrttiruokia, jälkiruokia ja juomia. Pohjolan valoisat yöttömät yöt synnyttävät ainutlaatuisia makuja ja ravintoarvoja luonnonkasveihin. 
  
Kurssipaikka: Pursumäen idyllinen vanha maatila, Haukimäentie 806 B, 41230 Uurainen.
Kurssin hinta: 89 € (sisältää opetuksen ja materiaalit). 

Ilmoittautumiset ja kurssimaksut: https://holvi.com/shop/villiyrttikurssit2013/
Lisätietoa kursseista saat: kuuyrttitarhassa@hotmail.fi/ Johanna Hytönen, 040 167 9885

http://kuuyrttitarhassa.blogspot.fi/

perjantai 31. toukokuuta 2013

Kuu Yrttitarhassa Satu Ekoelo-lehdessä


Kuu Yrttitarhassa Sadun villivihanneshaastattelu löytyy nyt uusimmasta Ekoelo- lehdestä! Käyhän kurkkaamassa! Nelisivuinen juttu alkaa sivulta 30 ja mukana on myös ihania villiyrttireseptejä. 
Huomenna pidetään Kuu Yrttitarhassa kauppayrttipoimijakoulutus ahkerille poimijoille nokkosen ja vadelman osalta ja seuraavana viikonloppuna Kuu Yrttitarhassa gourmet-kurssilla valmistetaan herkullista ruokaa villiyrteistä ja pohjolan luonnon antimista. Kurssin reseptiikka on gluteenitonta ja ensiluokkaisista aineksista loihditaan sekä elävän ravinnon raw-delights-herkkuja että uunissa huolella kypsytettyjä ihanuuksia.  
 Kurssikalenterin löydät täältä: https://holvi.com/shop/villiyrttikurssit2013/
Aurinkoisen lämmintä ja syreenien tuoksuista päivää!  <3
Lämmöllä Satu

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Värejä ja vivahteita




Värit tulvivat maailmaan. Voimakkaimmin taivaakaaren kautta. Lehtikuuset ovat saaneet pienen pienet vihreät lehtimäiset neulaset ja upeat punaiset kukat. Löysimme eilen myös tiheän valkovuokkoesiintymän terälehtipilvineen. Koivujen lehdet sädehtivät läpikuultoisen heleinä auringossa. Aurinkoa on tullut ahmittua jo tänään pitkällä aamuisella parin tunnin kävelylenkillä hyvän ystävän kera.


Kesän unelmani on viivähdellä luonnossa. Ihania hetkiä ovat ne, kun työpäivän jälkeen heität pitkällesi krookusten viereen auringonlaskuisessa hehkuvassa puutarhassa. Hengität syvään ja tunnet maan kannattavan. Kuuntelet lintujen liverrystä ja katselet taivaan sineen, puiden koukeroisiin latvoihin. Tai kun nojaat puun runkoon ja antaudut puuhengitykseen. Tai poimit luontoretkellä suuhusi pihlajan-, voikukan-, siankärsämön- ja apilanlehtiä, poimulehtiä- tai myöhemmin syksyllä variksenmarjoja, puolukoita ja samalla poimit aisteillasi näkymiä, vaikutelmia, tuoksuja... Uimaretket, hetket rannalla. Rakastan merta ja simpukoiden keräämistä. Nyt meren tuntua on tuonut voimakkaasti aaltoileva järvi (tarkkasilmäisenä löysin järvisimpukan kuoret).

Ihania päiviä! Ja lempeän lämpöistä & auringonhohteista Äitienpäivää kaikille Äideille!


Rakkaudella Satu





maanantai 11. helmikuuta 2013

Kauppayrttipoimijakoulutukset 2013

Kuva/picture: Satu

Pian kevät orastaa ja viherrys hulmahtaa maiseman ylle!

Kuu Yrttitarhassa kauppayrttipoimijakoulutuksia luvassa kevätkesällä 2013 Jyväskylän maalaiskunnassa Keski-Suomessa. 

Pysyttelehän kuulolla, jos olet kiinnostunut villiyrttien poimimisesta. Lisää tietoa koulutuksista luvassa maaliskuun aikana. 

Kurssikyselyitä ja pyyntöjä on jo varhaisimmilta linnuilta tullut :) mm. seuraaviin yleisimmin käytettyihin ihanuuksiin: nokkonen, voikukka,vadelma, mesiangervo, maitohorsma ja vuohenputki. Maaliskuun aikana varmistuu ehdimmekö ottaa kaikki kyseiset yrtit koulutuksiin. 

Valoisin terkuin Kuu Yrttitarhassa tytöt Satu ja Johanna

tiistai 11. joulukuuta 2012

Kuu Yrttitarhassa Gourmet, luonnontuotemenu ja sen toteuttaminen



Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu

Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu

Luonnontuotealan ammattitutkinnon Luonnontuotteet matkailupalveluissa tutkintotilaisuudessa 8.12.2012 (näyttötilaisuus) me Kuu Yrttitarhassa tytöt järjestimme Aarteita ja alkuvoimaa luonnosta pikkujoulut. Joulukarkeloihin suunnittelimme kotimaisia luonnontuotteita sisältävän menun ja toteutimme sen seitsemälle ihanalle ihmiselle.

Pikkujouluja edeltävänä päivänä paistoimme leivinuunissa perinteistä puolukkaleipää rakkaan mummoni ruisleipäohjetta hieman tuunaten. Lauantaiaamu ennen tilaisuutta sujahtikin keittiössä Johannan kera herkkuruokia valmistaessa kotoisten leivonnan tuoksujen tulviessa koko taloon. Pöytä oli koristeltu luonnon materiaalein, taustalla soivat suloisimmat joululaulut mm. Doris Daytä, ja kynttilät sekä ulkotulet loimusivat. Lumi toi ympäröivään maalaismaisemaan oman joulun henkäyksensä.

Kun vieraat saapuivat aloitimme kohottamalla hunajaisen makean marjaisat Aurinkovoimaa- smoothiemaljat ja toivottamalla kukin jotain koko sydämestään kokoontuneelle porukalle. "Kaikkea hyvää, hyvää joulua, iloa, rakkautta ja lämpöä, joulunodotusta, valoa ja ystävyyttä". Rohkaisevat sanat kaikuivat ilmoille saattelemaan toivottavasti harmonista ja rattoisaa vuoden loppua. Hyvän mielen toivotuksiahan emme voi koskaan saada toisiltamme liikaa!

Tarjoilimme pöytään seuraavaksi pääruoan. Valmiit annokset rapean vihreää yrttisalaattia, vuohenjuustolla ja siankärsämöllä höystettyä uunissa huolella hautunutta talvipataa ja yrttistä paistettua limettisiikaa sitruunan kera, kahta erilaista itsevalmistettua salaatinkastiketta, joiden molempien pohjana oli kylmäpuristettu oliiviöljy, toisessa oli yrttien lisäksi hunajaa ja limettiä, toisessa mustapippuria, ruususuolaa ja valkoviinietikkaa. Ruoan höysteenä oli aamuhämärissä leivottua gluteenitonta porkkananokkospeltileipää ja leivinuunissa paistettua puolukkaruisleipää, kahta erilaista talvivalkosipulilevitettä ja karpalolähdevettä.

Jälkiruoaksi tarjoilimme mesiangervopikkuleipiä vaniljakermajäätelöpallolla ja kuusenkerkkäsiirapilla, ja annos oli koristeltu kuusenkerkin. Jälkiruoan kera tarjoilimme vielä itse rakkaudella puhtailta niityiltä keräämistäni ja kuivattamistani kukista haudutettua kukkaisteetä.

Suurin osa ruoasta oli siis vähintäänkin maustettu itse kuivatuilla yrteillä, lähimetsistä poimituilla marjoilla ja itse kasvatetuilla kasviksilla. Materiaaleissa oli suosittu mahdollisimman paljon luomua. Ruoka oli laktoositonta ja lisäaineetonta ja suurin osa ruoasta oli myös gluteenitonta. Satu valmistuukin pian myös ravintovalmentajaksi, joten jokaisen ruokalajin kohdalla oli arvioitu myös sen kokonaisvaltaista mieltä ja kehoa hellivää vaikutusta ...

Menu- ja sen toteutus saivat oikein positiiviset ja ihanat arviot sekä osallistujilta että tutkintotilaisuuden arvioijalta, Ruralia Instituutin Birgitta Partaselta. Arvioijamme sanoikin, että kyseessä oli aivan gourmettasoinen menu/menun toteutus, ja vertasi illan tunnelmaa ja makujen aromikkuutta Ravintola Juuressa kokemaansa elämykseen. Ihanaa! Olimmehan ihan itse suunnitelleet menun hyvin intuitiivisesti ja improvisoiden, rakkaudesta villiruokaan ja laadukkaisiin raaka-aineisiin. Erityisen hieno kommentti oli myös siksi, että ihailemme sekä arvostamme Juuren väkeä kovin. Tämän lauseen siis kyllä talletimme varmasti rohkaisuksi ihan sydämeen saakka. Myös valmistamastani kukkaisteestä sain jo hyvin vetoavia ja vakuuttavia tilauspyyntöjä :).

Ensi maanantaina onkin sitten Luonnontuotealan ammattitutkintoon kuuluvan Luonnontuotteet hoitopalveluissa tutkintotilaisuus saippuan valmistuksesta sekä eteerisistä öljyistä. Käytännöllinen saippuaresepti päivittäiseen kainaloiden pesuun katajaiselle kansalle on jo suunniteltu ja eteeriset öljyt, yrtit sekä muut luonnon vaikuttavat aineet huolella valittu. Tästä kerron mahdollisesti lisää myöhemmin. :)

Valoa ja iloa! Rakkaudella Satu

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Särkevien ja rasittuneiden jalkojen hellimiskylpy


Särkevien ja rasittuneiden jalkojen kylpy


Perusohje

2 rkl ruokasoodaa
Vadillinen lämmintä vettä + valitsemiasi yrttejä kts. alla

Jalkakylpyveteen voit sekoittaa erilaisia tuoksuvia, aromaattisia ja hoitavia yrttejä omien tarpeidesi ja mieltymystesi mukaisesti. Itse laitoin talvisten saunailtojen jalkakylpyihin inkivääriä, kamomillaa, laventelia ja mustapippuria. Nyt keskikesän hekumassa niittyjen kuningattaren mesiangervon valtakausi on parhaimmillaan ja kipua vähentävään jalkakylpyyn se on erinomainen valinta (erityisesti sisältämiensä salisylaattien vuoksi). Mesiangervojalkakylpy myös tuoksuu aivan ihanalta, makealta ja metiseltä.  

Vinkkinä: Nyt on aika myös kuivattaa mesiangervon kukkia ja lehtiä talven jalkakylpyjen ja hurmaavan mesiangervoteen varalle.

Jalkakylpyyn voit lisätä myös muita hoitavia ainesosia, kuten kylmäpuristettua oliiviöljyä, hunajaa ja suolaa. Suola ja hunaja puhdistavat ja öljy ravitsee sekä pehmentää ihoa, mutta varo liukastumasta öljyisin jaloin kylvyn jälkeen. Fiksuinta on kuivata jalat huolellisesti istualtaan, voidella ne samantien ja pukea pehmoiset puhtaat sukat heti kylvyn jälkeen. 


Mesiangervoa ja ruusunterälehtiä Kuva/photo: Johanna


Miten valmistetaan?

Kiehauta n. 1 1/2 l vettä ja hauduta yrttejä kattilassa vähintään 20 min. Olethan varovainen käsitellessäsi kuumaa vettä! Siivilöi jalkakylpy etukäteen tai esim. kaataessasi sen jalkakylpyvatiin, näin pääset turhalta vaivalta jalkakylvyn tehtyäsi, eikä viemäriin pääse lionneita yrttejä. Puserra yrtit kuiviksi ja laita biojätteeseen (laita biojätepussiin pohjalle sanomalehtipaperia imemään kosteutta). Lisää haluamasi lämpöistä lämmintä vettä hanasta. Liota sooda, mustapippuri ja inkivääri lämpimään veteen ja anna jalkojesi levätä vadissa kunnes vesi jäähtyy. Nauti!

Kylvyn jälkeen


Hierontaöljy

2 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
3 tl omenaviinietikkaa

Sekoita viinietikka öljyyn ja hiero seoksella jalkapohjiasi sekä pohkeitasi- etenkin mahdollisia känsiä ja liikavarpaita, jos sinulla on suonikohjuja, hiero seosta myös niihin. Toista käsittely päivittäin, tämän pitäisi pehmittää jalkapohjien ihoa parin viikon kuluessa.


Jalkakylvyn sisältämien luonnontuotteiden ominaisuudet kauneudenhoidossa:


Hunaja: Mehiläiskennoista kerättyä, ravinne- ja vitamiinipitoista mehiläisten vararavintoa. Antiseptinen, parantava ja pehmentävä (kosteutta sitova) vaikutus. Sopii voiteisiin ja ärtymien hoitoon. Elintarvikekaupoista. 

Inkivääri: Esim. jalkakylvyissä, lämmittää, lievittää kipuja, elvyttää verenkiertoa, vähentää turvotusta.

Kamomilla: Hoitaa, rahoittaa (nukuttaa), pehmentää kuivaa sekä normaalia ihoa ja parantaa herkän ihon tulehduksia. Tekee hiukset kiiltäväksi ja sopii vaaleille hiuksille. 

Laventeli: Raikastaa, puhdistaa ja rauhoittaa rasvoittuvaa ihoa ja hiuksia. Antiseptinen, parantaa ärtymiä jopa palovammoja, supistaa ihohuokosia.

Mesiangervo:  Kasvin sisältämät salisylaatit edistävät hikoilua. Mesiangervo on antiseptinen ja anti-inflammatorinen. Mesiangervoa käytetään niveltulehduksiin, reumaattisiin vaivoihin, kihtiin ja sidekudostulehduksiin, ulkoisesti ja sisäisesti käytettynä kipuihin, päänsärkyihin, hermosärkyihin ja lihaskouristuksiin. Lisäksi sitä käytetään vahvistamaan sydäntä, hoitamaan verisuonten kalkkeutumista, verenpainetautia ja ohentamaan verta aspiriinin tapaan.  

Mesiangervon vaikuttavia aineita: Salisylaatit, flavonoidit (1–2 %, pääasiassa rutiinia, isokversitriiniä ja spirakosidia), eteerinen öljy (spireosidia, spireiiniä, salisiinia, gaulteriiniglykosidia, salisyylialdehydiä ja metyylisalisylaattia), pyrogallolityyppinen parkkiaine (juurakossa), heliotropiini, kivennäissuolat, C-vitamiini ja tanniinit.

Kylmäpuristettu neitsytoliiviöljy: Ravitsee ja suojaa normaalia, tulehtunutta ja kuivaa ihoa sekä hoitaa hiuksia. Perinteisesti käytetty Välimeren maissa kauneudenhoitoon.

Ruokasooda: Emäksinen ja puhdistava natriumkarbonaattijauhe. Elintarvikekauppojen maustehyllystä. Älä yhdistä jalkakylpyveteen tätä ja viinietikkaa! Viinietikkahoito tulee vasta kylvyn jälkeen!
 
Viini- ja omenaviinietikka ovat happamuutensa vuoksi erinomaisia kauneudenhoitoaineita ja luontaisia säilöntäaineita. Ne desinfioivat, lisäävät vastustuskykyä, puhdistavat sekä sisältävät lukuisia eri vitamiineja (A-, B1-, B2-, B6-, C- ja E-vitamiineja), hedelmähappoja ja kivennäisaineita (mm. kaliumia, fosforia ja kalsiumia, sekä magnesiumia ja natriumia, klooria, rikkiä, rautaa, fluoria ja piitä). Ihonhoidossa ne rauhoittavat ärtynyttä kohtaa vähentäen kutinaa. Jo Hippokrates hoiti potilaitaan omenaviinietikalla sen puhdistavien, parantavien ja vastustuskykyä parantavien ominaisuuksien vuoksi. Omenaviinietikka auttaa vähentämään turvotusta ja sopii mm. siksi suonikohjujen hoitoon, kts. lisää täältä

Lämmöllä Satu 

torstai 28. kesäkuuta 2012

Kukkaruokaa- kukat ruokana ja rohtona osa II


 Keto-orvokki Kuva/picture: Satu


Kukkaisruokaa- osa II, Mintusta väinönputkeen


Mintut


Minttujen vienon laventelinsiniset tai valkeat vaatimattomat kukat ovat syötäviä. Kukinnan jälkeen lehtien maku miedontuu. Minttujen sisältämä mentoli on desinfioivaa, se estää mikrobien kasvua ja auttaa tulehduksiin. Mintulla onkin hoidettu mm. nuhakuumeita, yskää ja ruoansulatusongelmia. Mintun raikas maku on sopinut hyvin lääke- ja makeisteollisuuden käyttöön. Minttujen lääkkellisten ominaisuuksien vuoksi kohtuukäyttöä suositellaan. Perinteisesti minttua käytetään teehen, minttulassiin ja minttupirtelöihin. Minttu maustaa myös padat ja liharuoat.


Mäkikuisma


Ihanaa hoitoöljyä ihollesi saat kun laitat mäkikuisman kukkia pariksi viikoksi oliiviöljyyn aurinkoiselle ikkunalaudalle. Öljyä voit käytää ihon ja arpien hoidossa tai hierontaöljynä koko keholle. Kuismahierontaöljy on kuin aurinko: Se piristää mieltä ja kehoa sekä antaa elinvoimaa. Kukista voit valmistaa terveellistä kukkaisteetä, rohtona mäkikuismaa on käytetty masennuksen hoidossa. Kasvin englanninkielisen nimen on katsottu johtuvan kasvin käyttäjälleen antamasta sisäisestä valosta. Voi herkistää ihoa valolle.


Neilikka


Suomessa yleiset puutarhaneilikat ovat myös syötäviä. Kukkia on käytetty pitkään viinien ja liköörien salaisena ainesosana. Neilikka on perinteisesti lemmenrohto, joten sitä on lisätty ruokiin sekä juomiin romanttisilla illallisilla. Kasvi on luokiteltu myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Esittelin neilikan tässä jutussa mielenkiinnon vuoksi, mutta käytettäisin hyvin varovasti ja kohtuudella (jos lainkaan) rohtovaikutustensa vuoksi.


Ohdakkeet


Mielenkiintoinen kukkaravinnonryhmä. Ohdakkeet, kuten Maarianohdake, ovat maksaa tukevia. Perinteiset suomalaiset villiohdakkeet tukevat niin ikään maksan toimintaa. Esimerkiksi pelto- ohdakkeesta voi käyttää nuoria versoja, lehtiä ja kukkanuppuja.




Keto-orvokit Kuva/picture: Satu


Orvokit


Näitä ihanuuksia on käytetty jo Egyptissä, antiikin Kreikassa ja Roomassa. Orvokit ovat liittyneet myös intiaanien kulttuuriin sekä lääkkeinä että ravintona. Esimerkiksi keto-orvokki on vanha rohdoskasvi, jota on käytetty sisäisesti ja ulkoisesti iho-ongelmiin. Keto-orvokki sisältää saponiineja, salisyylijohdannaisia ja flavonoideja. Sanotaan, että keto-orvokki maistuu vaniljaiselta, mutta itse keto-orvokkia makustellessani en huomannut siinä vaniljaa, lähinnä parfyymisen maun. Voimakkaimmin tuoksuvat orvokit maistuvat makeimmilta, tästä esimerkkinä tuoksuorvokki (Viola odorata). Maku on hurmaavan parfyyminen. Kaikista orvokeista kerätään kukat ja lehdet ja niitä voidaan käyttää teesekoituksiin. Orvokin kukilla voidaan koristella ruoka-annoksia, jälkiruokia ja vaikkapa tehdä orvokkijääpaloja kylmien juomien varalle. 


Pionit

Pioni kuuluu vanhan Kiinan ruokakasveihin. Pionivesi oli muodissa myös Euroopassa 1700-1800 luvulla. Kukkaterälehdistä on haudutettu myös teetä, ja niillä on maustettu pioninkukkakeittoja tai -puuroa. Pionin käyttö kasvilääkkeenä/rohdoksena on kohdistunut hermojen rauhoittamiseen ja erilaisiin kremppoihin ja kramppeihin. Pioninjuurijauheet ja uutteet ovat olleet nesteitä poistavia rohtoja munuais- ja rakkovaivoissa, kuukautiskivuissa ja dementian hoidossa. Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Olisin jokatapauksessa tämän kasvin kanssa varsin varovainen. kts. Terveysportti



Päärynänkukat


Päärynäpuun kukat ovat hyvin esteettisiä ja keveitä ja niitä voi käyttää teenä tai kauniina koristeina.


Rosmariini


Rosmariinin maku on aavistuksen metsäinen, siinä on häivähdys makeahkoa männyn aromia. Kukkia voi käyttää lehtien tavoin mausteena esim. leivissä.


Ruiskaunokki


Vanha rohdoskasvi. Sopii salaatteihin ja kakkuihin koristeeksi, myös kukkateesekoituksiin. Maku on mausteinen ja makea. Ruiskaunokista käytetään vain kukan terälehdet! Kukissa on hyvin kestäviä väriaineyhdisteitä. On kerrottu  farao Tutankhamonin haudasta löytyneen ruiskaunokkiseppeleen säilyttäneen sinistä väriään tuhansia vuosia.



Ruusu sateen jälkeen Kuva/picture: Satu


Ruusut 


Kiinassa juodaan edelleenkin ruusunkukkateetä kauneusjuomana. Ruusun tuoksu on lääkettä sielulle, se tuo rauhaa ja harmoniaa. Ruusujen tuoksuissa on sävyjä omenasta kaneliin, appelsiiniin ja sitruunaan. Mitä voimakkaampi tuoksu, sitä enemmän makua. Vanhat lajikkeet ovat usein tuoksuvampi ja siten makoisampia, uusissa hybridilajikkeissa tuoksua ei ole, sillä jalostaminen heikentää tuoksua. Virvoittavat juomat, makeiset ja jälkiruoat saavat ruusuista viehättävää aromia. Kun ruusupensaasi kukkivat, voit juhlia kukkakautta valmistamalla ruusunterälehdistä jotain todella herkullista. Tarjoile vaikka mansikoita ruusunterälehtipedillä, ruusunterälehtivalkosuklaata, ruusuvedellä sulostettua lassia, puuterisokerilla kuorrutettuja ruusumakeisia, ruusupikkuleipiä tai ruusunterälehtijäätelöä. Ruusunterälehdet kaunistavat myös jääteen. Ruususiirappi ja ruusuhillo sopivat leivän kaveriksi. Omia suosikkiruusujani ovat juhannusruusut. Myös omenaruusut ja sammalruusut kiehtovat mieltäni ja ovat uusia tuttavuuksia, joihin haluaisin tarkemmin tutustua. Monissa maissa on perinteisiä ruusuvalmisteita; Miltä kuulostaisi perinteinen ruusuvoide ihon hellimiseen, ruusuhunaja masennukseen tai ruusuetikka heikkouden voittamiseksi? Ruusun C-vitamiini- ja antioksidanttipitoisuuden vuoksi sitä käytettyy sitrushedelmien sijaan toisen maailmansodan aikana. Ruusuvedellä pyyhittiin aikoinaan sairaiden kasvoja ja käsiä. Synteettinen ruusuvesi on nykyisin syrjäyttänyt aidon ruusuveden, joten varmista että saat aitoa tavaraa tai valmista ruusuvesi ihan itse. Poimi kukkaan puhkeamaisillaan olevat ruusut aamuvarhain puhtaalta paikalta.


Salvia


Salvian tuoksu on mausteisen raikas, puhdistava ja virkistävä. Erikoisempi ananassalvia on suosittu syötävä kukka, sen tuoksu on hurmaavan ananasmainen. Molempien kukkia voidaan käyttää salaateissa, pestokastikkeissa, mausteina ja koristeina. Salviaa on käytetty yskänkaramelleissa ja vaihdevuosi vaivojen ennenkaikkea hikoilun hoidossa. Salvia voi vähentää myös maidon eritystä. Salvialla on antibakteerisia, viruksia ja sieniä tuhoavia vaikutuksia. Se alentaa verenpainetta ja verensokeria. Vahvaa salviakeitettä ja salviaöljyä käytetään vain ulkoisesti.


 Siankärsämö


On kasvikunnan yleislääke, jota edelleenkin käytetään mietona yrttijuomarohdoksena vilustumiseen ja ruoansulatusvaivoihin. Haavayrttinä ollut korvaamaton sodankäynnissä ja rintamilla- haavat on saatu paranemaan nopeammin kun niihin on muserrettu tuoreita versoja/versomehua. Nykytutkimus on löytänyt kasvista tulehduksia ehkäiseviä yhdisteitä, jotka nopeuttavat haavojen paranemista ja hoitavat ihoa. Siankärsämö auttaa myös peräpukamiin ja runsaisiin kuukautisiin. Vahvistaa ruokahalua. Sopii mausteena erilaisiin ruokiin, salaatteihin, yrttisilppuihin sekä viherjauheisiin, ulkoisesti iho-ongelmien ja haavahauteisiin. Siankärsämö poimitaan keskikesällä kukkien avautuessa. Kukinnot leikataan saksin, jolloin vartta ei tule mukaan. Lehdet kerätään mieluiten ennen juhannusta.



Kukkien seireenit eli sireenit. Kuva/picture: Satu


Sireeni


 Kukkien maut vaihtelevat eri sireenilajikkeiden kesken. Maku on kuitenkin hieman sitruunainen, kukkamaisen parfyymimäinen ja ehkä hieman kitkeräkin. Sopii salatteihin ja koristeeksi esim. leivonnaisiin. Amerikassa sireenimakeiset olivat suosittuja konvehteja 1800-luvulla! Keittiökameleontti blogissa lisää sireenin käytöstä kukkaruokana. Sireeni luokitellaan myrkyttömäksi, mutta suosittelisin kuitenkin varovaista käyttöä. 


Sitruuna


 Hedelmän lisäksi myös kukat tuoksuvat hurmaavilta. Myös kukat sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Kukista saa raikasta sitruunavettä ja niitä voi käyttää koristeina.


Sitruunamelissa

On voimakas antioksidantti. Sekä lehdet että kukat tuoksuvat aurinkoisen sitruunaiselle ja ne sopivat erinomaisesti erilaisiin jälkiruokiin, pirtelöihin, kylmiin kesäjuomiin, teeaineeksi ja mausteeksi pastaruokiin, pitsoihin sekä salaatteihin.


Timjami


Ikivihreä varpu on maailman vanhimpia mauste- ja lääkekasveja. Thymus tarkoittaa voimaa ja rohkeutta. Esimerkiksi Egyptissä timjamiöljyä käytettiin muumioiden käsittelyssä. Englannissa tarjoillaan timjamiteetä edelleen toipilaille vastustuskykyä tuomaan. Timjamin haihtuvat öljyt tepsivät moniin sieniin ja bakteereihin. Timjami houkuttelee mehiläisiä ja perhosia. Kukista ja lehdista saadaan tehokasta ja lämmittävää teetä yskään. Timjami sopii hyvin myös yskänkaramelleihin. Timjamilla maustetaan pavut, parsa, pitsa ja pasta. Voimakas yrtti, käytetään kohtuudella ja pieniä määriä kerrallaan.


Voikukka


 Voikukka kuuluu eräisiin ravintorikkaimmista villiyrteistämme. Tuoremehu on terveellinen vitamiinipommi, siinä on runsaasti mm. A- B- ja C-vitamiinia sekä kalsiumia, magneesiumia, fosforia, rautaa ja kaliumia. Rautaa voikukassa on enemmän kuin pinaatissa, se sisältää myös luteoliinia ja antioksidantteja. Voikukka on hyväksi ruoansulatukselle, aineenvaihdunnalle, maksalle ja sapelle. Voikukka alentaa verenpainetta ja toimii diureettina, mutta ei poista kehosta kaliumia. Voikukka vahvistaa immuniteettia ja on antibakteerinen. Kukkaa on käytetty kasvilääkkeenä jo vuodesta 1000 lähtien hoitamaan maksa- ja munuaissairauksia, aknea, aineenvaihduntaongelmia ja diabeetesta. Juuri avautuneissa kukissa maistuu hunaja.  Nuoret voissa paistetut nuput omaavat metsäsienten aromin. Nuoret voikukan nuput ovatkin oikein gourmet ruokaa.  Voikukka sopii kukkasiirappiin, juomiin, simaan, salaatteihin, keittoihin, omeletteihin, viiniin, voin mausteeksi ja juuri kahvin korvikkeeksi. Voikukka-ohdake juomaa myydään Britanniassa terveyskaupoissa.  


Väinönputki


Vanhaa rohdoskasvia on käytetty jopa lääkkeenä ruttoon. Käytetty liköörien aineksena. Väinönputkea ei suositella salisyyliallergisille tai diabeetikoille. Voi aiheuttaa valoihottumaa. Väinönputken lehdissä ja varsissa on herkullinen lakritsinmaku, ne sopivat hilloksi, makeisina tai mausteeksi. Väinönputki kuuluu juhannusyön taikakasveihin, sillä sanotaan, että kun silloin syö kasvia, paranee mistä vain. Latinankielinen nimi on hyvin kaunis Anglica Archangelica.


Lämmöllä Satu

Lähteet:

Ja täältä voit tarkistaa, mitkä kasvit on luokiteltu myrkyttömiksi tai myrkylliseksi (tästä postauksesta pioni ja neilikka on luokiteltu rohdoksiksi, eli myrkyllisiksi, pieninä määrinä nautittuna vain harvoin oireita aiheuttaviksi):
kts. Terveysportti

P.S.
Sinua voi kiinnostaa myös:
Kukkaruokaa- kukkaketo keittiössä

 


ja

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Kukkaruokaa- kukkaketo keittiössä. Syötäviä kukkia, osa I

Kuva/picture: Satu


Nähdä maailma hiekanjyvässä ja taivas villikukassa,
pitää äärettömyys kämmenellään
ja sisällyttää ikuisuus tuntiin ...

- William Blake


Tiesitkö, että...

- kukkaruoalla on pitkä kulinaarinen perinne

- kukkia on käytetty ruoanlaitossa esimerkiksi jo antiikin aikoina.

 - kukkien käyttäminen keittiössä on tuttua jo vuosituhanten takaa erityisesti Kiinassa, Kreikassa ja Roomassa. Myös intiaanit käyttivät kukkia ruokana sekä rohtona.  Erityisesti kiinalaisille on ollut tärkeää kukkien terapeuttinen vaikutus. 

- kukin on maustettu makulikööreitä ja -siirappeja, hunajaa, hilloja, hyytelöitä, kakkuja, punsseja, teetä, viinejä, kastikkeita, leivonnaisia, vanukkaita, kermavaahtoja, kala- ja lihapaisteja, patoja, salaatteja, makeisia, juomia... Kukista uutettuja vesiä on käytetty hienostuneina mausteina ja kukkia on käytetty menun lisäksi myös esteettisenä lisänä ruoan koristeluun.

- appelsiininkukat ja ruusut ovat olleet erityisen suosittuja aasialaisessa, intialaisessa, marokkolaisessa ja Lähi-idän keittiöissä.

- Australian aborginaalit käyttivät ennen länsimaisia vaikutteita runsaasti nektaria sisältäviä kukkia makeisiin juomiin.

- Tiibetissä on perinteisesti pidetty kukkapaastoja, joiden uskottiin säännöllisesti auttavan ihmistä pysymään nuorena, kauniina ja terveenä.

- keskiajalla kukkasokereilla uskottiin olevan lääkkeellisiä ja parantavia vaikutuksia. Kukkasokeri tuoksui ihanalta ja piristi mieltä.

- Renessanssin aikana kukkia kristallisoitiin koristeiksi leivoksiin ja salaatteihin. Sokeroitujen värikkäiden kukkien pinta kimalsi pienin sokeritimantein.

- todellisuudessa kukkien käyttäminen ruokana ei ole uusi trendi. Kukkia käytetään mausteina ja monet mausteet itseasiassa ovatkin jauhettuja kukintoja. Kukista saadaan myös väriaineita. 

- vieraannuimme kukkien käytöstä, kun kotipuutarhan merkitys väheni huomattavasti ruokatottumuksien muuttuessa.

- parhaillaan on menossa nouseva trendi, joka nostaa myös kukkaruoan arvoa ja trendiravintolat tarjoavat gourmetlistoillaan kukin ja villiyrtein höystettyä ruokaa.

- syötävät kukat tarjoavat ihanaa makua, väriä ja tuoksua kukkaruokaan.  
Kukat sopivat muuhunkin käyttöön kuin vain juhannuksena tyynyn alle
Tässä kuvassa myös keltaista, ei ravintokäyttöön sopivaa myrkyllistä niittyleinikkiä
Kuva/picture: Satu


Kukkien kerääminen:
 
Luonnonkukkia saa kerätä jokamiehenoikeuksilla riittävän kaukaa talojen pihapiireistä (näkö- ja kuuloetäisyys). Syötäväksi tarkoitettuja kukkia ei kannata kerätä läheltä maatalouspeltoja. Pellot on usein käsitelty kasvinsuojeluainein ja/tai lannoitettu keinotekoisesti. Älä syö kukkia omasta puutarhasta mikäli olet niitä lannoittanut keinotekoisesti. Pölyetäisyys maanteistä on myös hyvä muistaa, sillä kukkia ei kannata pestä ennen syömistä. Kerää siis vain puhtaita ja vaurioittumattomia kukkia. 

Muista kestävän keruun periaatteet eli jos kotiseudullasi kasvaa vain vähän jotain kukkaa, älä kerää sitä liikaa. Anna mieluummin kannan vahvistua ja voit istuttaa kyseistä kukkaa lisää vaikka puutarhaasi. Kerää samalta paikalta kohtuudella kukkia ja vaihda keruupaikkoja vuosittain. Rauhoitettuja kukkia ei saa poimia. Marjovissa kasveissa marjasato on kukkia tärkeämpää, joten älä häiritse kukkien keruulla marjasadon syntyä.

Kerää kukkia, jotka varmasti tunnistat! Muista, että kukilla on näköiskasveja sekä Suomessa on myrkyllisiä kasveja, joita voi sekoittaa syötäviin kukkiin. Ole siis tarkkana ja varmista, että tunnistat keräämäsi kasvin! Ja huom. kaikki koristeeksi laitetut kukat eivät välttämättä ole syötäviä, sillä päivän emäntä tai isäntä ei ole välttämättä perehtynyt kukkaruokaan, mutta on halunnut panostaa estetiikkaan.

Joitakin Suomessa perinteisiä ruukkukukkia voi myös syödä. Ruukkukukkia on usein käsitelty lannoitteilla ja kasvinsuojeluaineilla, joten älä syö ostettujen ruukkukukkien kukkia. Varoaika on noin vuosi, jonka jälkeen kukkia voi syödä, mikäli ei ole itse niitä keinotekoisesti lannoittanut.

Kuva/picture: Satu


Syötäväksi sopivia kukkia, osa I, Ahomansikasta mesiangervoon:

Syötäväksi sopivia kukkia on pilvin pimein. Tässä yleisimpiä ja tuttuja yllättäjiä. Jos kiinnostut aiheesta tarkemmin suosittelemme lukemiseksi Anne Paalon Kukkaruokaa kirjaa, joka on ollut tämänkin jutun innottajana.

Ahomansikka

Salaatteihin, teehen, koristeeksi leivonnaisiin. Myös puutarhamansikan kukkia voi kuivata teeainekseksi tai käyttää koristeena. Kasvi on myrkytön.



Anisiisoppi

Voimakkaasti ansimainen/lakritsinomainen makea kukka. Sopii maustamaan hunajaa, teesekoituksiin, salaatteihin, maustamaan kiinalaisia ruokia. Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät anisiisopin lehtiä sen aromaattisten ominaisuuksien vuoksi yskänlääkkeenä. Kasvi on myrkytön.

Anisruoho

Makea lakritsamainen maku. Sopii maustamaan marmeladeja ja erityisesti yskänkarkkeja. Sopii ruoanlaittoon ja leivontaan. Rohdoksena käytetty vatsavaivoihin, limaa irroittamaan ja yskään. Kasvi on myrkytön.

Apilat

Suositeltavimpia apiloitamme ovat puna-apila ja valkoapila, vaikka kaikki apilat ovatkin syötäviä. Maultaan ne ovat makeita ja hunajaisen mesisiä, aniksen ja liköörinmakuisiksikin kutsuttuja. Vaniljanmakua leivonnaisiin saa kuivatuista puna-apilan terälehdistä. Sisältävät runsaasti valkuaisaineita ja C-vitamiinia. Tuoreita kukkaterälehtiä voi nyppiä leivonnaistaikinaan, esim. leipätaikinaan tai teehen. Kukat sopivat leivontaan ja teesekoituksiin. Apilan tuoreet kukinnot voivat olla vaikeasti sulavia, käytä kohtuudella tai keitä 5-10 minuuttia ennen nauttimista. Puna-apila vahvistaa immuniteettia. Kasvi on myrkytön.


Iisoppi

1500- luvulla iisoppi oli muotiyrtti, sitä pidettiin pyhänä yrttinä pahoja henkiä, noituutta ja taikuutta vastaan. Englannissa iisoppia on pitkään käytetty kansanlääkkeenä. Iisoppi kiihdyttää aineenvaihduntaa, edistää hikoilemista ja antibakteeristen vaikutustensa vuoksi ehkäisee tulehduksia. Iisopin kukat ovat sinisiä, valkoisia ja vaaleanpunaisia. Voimakkaiden rohdosvaikutusten vuoksi iisoppia käytetään vain kohtuudella, ei suositella lainkaan raskaana oleville tai epileptikoille. HUOM. Kasvi on luokiteltu myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.



Illakko

Kukat ovat erittäin viehättäviä ja tuoksuvat huumaavilta erityisesti kesäiltoina ja öinä houkutellen puutarhaan yöperhosia. Toimivat ihanasti salaateissa tuoksukoristeina. Kukat ovat maultaan mietoja, ehkä aavistuksen kitkeriä. Kasvi on myrkytön.


Kamomillasaunio 

Miedon makeat kukat, aavistuksen omenainen. Käytetty lääkkeenä tuhansia vuosia ja tutkittu runsaasti tieteellisesti. Kukat sisältävät hieman salisyylihappoa. Vahvistaa immuunipuolustusta. Kamomilla sopii erityisesti teesekoituksiin ja on oivallinen orvokin parina. Itsekasvatetetuista kamomilloista valmistettu tee maistuu hienostuneen metiseltä ja tuhat kertaa paremmalta kuin kaupasta ostettu valmis kamomillatee. Kasvi on myrkytön.


Kanerva

Kanerva sisältää arbutiiniia, joka lisää virtsaneritystä ja antiseptisenä lievittää virtsatientulehduksia. Sopii maustamaan juomia, leivontaan ja teesekoituksiin. Rauhoittava vaikutus. Kukat poimitaan niiden puhjettua heinä-elokuussa riipimällä ja lehdet seulotaan joukosta. Diterpeenialkoholien vuoksi käytettävä kohtuudella! Kasvi on myrkytön.


Kehäkukka

Ihastuttavaa C-vitamiinipitoista kukkaruokaa! Maku vaihtelee pippurisesta mausteiseen ja pähkinäisestä sitruunaiseen. Terälehtien valkeat osat saattavat maistuvat kitkeriltä, joten älä käytä sisintä osaa tai vihreitä osia. Se sopii kaikkeen ruoanlaittoon esim. majoneesiin, jogurttiin, tuorejuustoon, pastaan, yrttivoihin, risottoon, salaatteihin, marmeladeihin sekä teesoikoituksiin. Kasvi on myrkytön.


Kellot

Useat kellot ovat syötäviä esim. ukonkello, karpaattienkello, maitokello, kurjenkello, herttakello, peurankello, kääpiökello ja italiankello. Kukkia voi käyttää tuoreina ja keitettyinä. Kellot on luokiteltu myrkyttömiksi.


Koiranputki

Koiranputki on eräs suosikkikasvini. Sen hennon hauraat harsomaista pitsiä muistuttavat kukat tuoksuvat voimakkaasti juhannuksen tienoilla. Koiranputki on aivan ihana myös mausteena. Voit käyttää lehtiä ja kukkia. Itse olen lisännyt kukkia sekä mausteisiin ruokiin, että pirtelöihin. Eteerisen kaunis myös kukkamenun koristeena. Huom. varo ettet sekoita myrkkykatkoon! Kasvi on myrkytön, mutta voi joillekin aiheuttaa paikallisesti ärsytysoireita.


Koristekrassit

Eräs monipuolisimmista ja suosituimmista kukkaruokakasveista! Herkullinen pippurinen maku, joka vaihtelee kukan värin mukaan. Oranssit ja punaiset krassit ovat voimakkaimman makuiset ja sisältävät erittäin paljon C-vitamiinia. Kukat sopivat salaatteihin, dippeihin, keittoihin, grillipihveihin, savustetun kalan kera, juuston kera, lammas- kana- ja kasvisruokiin. Tuoreet krassinsiemenet säilötään etikkaliemessä ja käytetään kapriksen tavoin esim. pitsassa tai perunasalaatissa. Kuivatut siemenet käytetään pippurin tapaan. HUOM. Kasvi on luokiteltu myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.



Kosmoskukka

Kauniit silkkimäiset terälehdet voidaan käyttää koristeina salaateissa ja jälkiruuissa. Kasvi on myrkytön.


Metsäkurjenpolvien syvää violettia. Kuva/picture: Satu



Kurjenpolvet

Kauniita ja mystisiä kurjenpolvia löytää runsaasti luonnosta. Esimerkiksi metsäkurjenpolvet sopivat hyvin koristeeksi salaatteihin, leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Kasvi on myrkytön.


Laventeli

Jo muinaiset roomalaiset käyttivät laventelia mausteena ja kylpyvesissä. Laventelin hienostunut tuoksu ja parfyyminen sitruunaisen myskin maku hivelevät aisteja. Laventelia voi olla vaikea viljellä Suomessa, mutta luontaistuotekaupoista saa kuivattuja laventelin kukkia. Laventeli on monikäyttöihin. Se sopii mm. leivontaan, pirtelöihin, vaniljakastikkeisiin, jäätelöihin, teesekoituksiin, mausteeksi hedelmille ja marjoille (erityisesti mustikoille ja vadelmille). Minttu ja sitruuna käyvät hyvin yhteen laventelin kanssa. Se sopii myös ruoanlaittoon esim. lammasruokien mausteeksi. Kasvi on myrkytön.

Älä käytä sisäisesti laventeliöljyä tai ylipäänsä mitään eteerisiä öljyjä! Eteeriset öljyt allergisoivat herkästi ja esim. laventeliöljy on miedosti toksista! Sen sijaan laventelivettä ja kukkia voi käyttää turvallisesti keittiössä. 


Lehmus

Maultaan hunajainen lehmuksen kukka sopii teesekoituksiin. Omaa rohtovaikutuksia, joten älä käytä pitkiä aikoja kerrallaan! Kasvi luokitellaan kuitenkin myrkyttömäksi.


 Maitohorsma

Maitohorsman kauniin punaiset kukat sopivat koristeiksi erilaisiin ruokiin ja salaatteihin. Maitohorsman lehdet sopivat fermentoituna mainiosti teesekoituksiin. Kukkien kukittua silkkimäisiä valkoisia haivenia on käytetty tyynyissä täytteenä! Horsmanhöytyväpumpulia! Kasvi on myrkytön.


Malvat

Malvan kukkia ja lehtiä on käytetty ravinnoksi ja hellävaraiseksi rohdoksi ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Malvakylpy rauhoittaa ja hellii ihoa ja malvatee on voimakkaasti puhdistavaa. Maultaan malva muistuttaa vaahtokarkkia. Malvat sopivat juomiin, teesekoituksiin, koristeeksi leivonnaisiin tai mausteeksi. Kiiltomalvan lehtiä ja kukkia voi käyttää kuten salaattia. Paras kukkaruokamalva on makeahko ja myrkytön myskimalva. HUOM. Malvat yleisesti on luokiteltu myrkylliseksi, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Älä poimi nitraattipitoisilta paikoilta!


Mesiangervo

Kermanvalkeat imelälle medelle tuoksuvat pikkuruiset kukat kukkatöyhtöissään maistuvat hieman mantelille ja sopivat esimerkiksi friteerattavaksi tai hunajaiseksi mausteeksi esim. mesiangervopikkuleipiin tai kermaiseen mesiangervojäätelöön. Mesiangervo maistuu samalla kuin miltä se tuoksuu. Voimakkaan huumaavalle. Se sopii ihanasti jälkiruokiin, juomiin, teesekoituksiin ja rentouttaviin kipua poistaviin kylpyihin. Käytetty muinoin huoneiden ja tanssisalien lattioille tuomaan herkullista tuoksua ja tuoksupusseihin raikastamaan liinavaatteita. Kasvi on myrkytön. Mutta huomioi tämä: Mesiangervo toimii sisältämiensä salisylaattien vuoksi miedon kipulääkkeen tavoin. Rohdosvaikutusten vuoksi jatkuvaa runsasta käyttöä ei suositella. Jos sinulla on salisylaattiallergia, älä käytä mesiangervoa lainkaan!


Kuva/picture: Satu


Kuva/picture: Satu


Kukkien käyttö:

Myös kukilla on terveydellisiä vaikutuksia, joten yhtäjaksoisesti samaa kukkaa ei kannata käyttää viikkoa pidempään vaan vaihdella eri kukkia ruokavaliossa.

Kukat saattavat allergisoida, joten jos olet herkkä, kokeile varovasti eri kukkia. Joillekin kukkien nauttiminen auttaa siedätyshoitona siitepölyallergiaan. Kokeile yksi kukka kerrallaan ja anna elimistön totutella kukkaruokaan. Täällä kirjoittelee eräs allergikko, joka toistaiseksi ei ole saanut kukista ruokavaliossa oireita.

Kukkia voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Kuivatut kukat säilötään elintarvikekelpoisiin paperipusseihin tai lasipurkkeihin, jotka säilytetään kuivassa ja pimeässä paikassa.


Lämmöllä Kuu Yrttitarhassa tytöt Satu ja Johanna

Lähteet:

Täältä voit katsoa mitkä kasvit on luokiteltu myrkyllisiksi tai myrkyttömiksi:
kts. Terveysportti
ja HUS:in kasvilista

  Myrkylliset kasvit on jaettu kolmeen ryhmään:
  • kasveihin, jotka aiheuttavat lähinnä paikallisia ärsytysoireita
  • kasveihin, jotka ovat myrkyllisiä mutta aiheuttavat harvoin oireita pienen määrän syöneelle
  • kasveihin, jotka voivat aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja jo pienen määrän syöneelle oireita

P.S.
Sinua voi kiinnostaa myös tämä:

maanantai 7. toukokuuta 2012

Villiyrttien keruukalenteri


Kuvassa Satu, voikukkaniitty ja koiranputkikimppu, kuvan otti muru

 
 Kalenteriin on poimittu yleisimpiä keruukasveja.


Toukokuu:
- Kuoria ja juuria voi kerätä aikaisin keväällä heti lumen sulettua.
Esim. pajunkuori, auringonhatun / punahatun juuret, voikukan ja virmajuuren juuret,
piparjuuri, juolavehnän juurakot, kallioimarteen juuri (voi poimia myös keskellä talvea).
Tosin esim. voikukan juuret ovat parempia syksyllä syyskuussa poimittuina,
kun kasvin voima palaa juureen ja kasvi valmistautuu talvehtimaan.

- Lehdet: nokkosen versot, voikukan lehdet, mesiangervon lehdet, poimulehti,
maahumalan versot, mustaherukan lehdet, puolukan lehdet, lakan lehdet ennen kukintaa, vadelman pienet lehdet, koiranputki, vuohenputki, karhunputki, siankärsämö, apilan lehdet,  ahomansikan lehdet. 

- Puiden antimet: Koivumahla ennen lehden puhkeamista, koivun hiirenkorvat ja pienet lehdet + pakurikääpä pitkin vuotta. kuusen- ja männynkerkät,  vaahteran lehdet + kukat.


Kesäkuu:
Lehdet: Maitohorsman-, nokkosen-, siankärsämön-, ratamon- ja peltokortteen lehdet.
Ketohanhikin kukinta-aikaan kerätyt nuoret versot, Mustaherukan-, mustikan-, pihlajan-,
sianpuolukan-, mansikan ja ahomansikan-, koivun- sekä muiden lehtipuiden lehdet.
Vadelman lehdet ensimmäisen ja toisen vuoden versoista ennen kukintaa
Vesikrassin nuoret versot ja lehdet. Tyrnin lehdet. Lillukan lehdet. 

- Kukat, lehdet, kukkivat versot: esikko, iisoppi, viherminttu, piparminttu, kissanminttu,
mesiangervo, orapihlajan lehdet ja kukat


Heinäkuu:
- Maustekasvit: tilli, kynteli, persilja, basilikat, lipstikka yms. koko kasvukauden ajan

- Lehdet. mm. mustaherukan ja lillukan lehdet. Ensimmäisen vuoden versojen 
vadelman lehdet. Mustikan lehdet ennen marjojen kypsymistä, siankärsämö, 
peltokorte, pihatatar.

- Kukat, lehdet, kukkivat versot: kuisma, iisoppi, malvat, hurtanminttu, viherminttu,
piparminttu, kissanminttu, mesiangervo, maitohorsman kukat, ruusujen terälehdet
Siankärsämön- ja apilankukat, kamomillan ja kehäkukan kukat, lehmuksen kukat,
pihasaunio, orvokki. Kanerva, kultapiisku, laventelin kukkivat latvukset,
auringonhatun / punahatun versot kukintavaiheessa
Ketohanhikin kukinta aikaan kerätyt nuoret versot
- Maahumala, malva, tädyke, poimulehti

- Marjat: heinäkuun lopussa: mustikka, vadelma


Elokuu:
- Lehdet: ensimmäisen vuoden versojen vadelman lehdet, mustaherukka, siankärsämö, 

- Maustekasvit, lipstikka, apilankukat

- Siemenet ja kävyt: Nokkosen ja ratamon siemenet, humalan kävyt. Kuminan siemenet,
silloin kun siemenet tuoksuvat ja ovat väriltään vaaleanruskeita

- Kukat, lehdet, kukkivat versot:
iisoppi, malvat, hurtanminttu, viherminttu, piparminttu, kissanminttu, ruusut,
laventelin kukkivat latvukset, kanervan kukat, auringonhatun / punahatun versot kukintavaiheessa. Ketohanhikin kukinta aikaan kerätyt nuoret versot
-

- Marjat: mustaherukka, mustikka, vadelma, pihlaja, orapihjala, ruusunmarjat


Syyskuu:
- Keruuaika voi venyä lokakuulle riippuen säistä
- Yleisesti juuret ja siemenet - Juurakot: juolavehnä, mansikka, auringonhattu / punahattu,
karhunputki, voikukka, virmajuuri, kallioimarteen juuri (voi poimia myös talvella), piparjuuri,

- Siemenet: anis, fenkolin siemenet toisena kasvukautena heti kasvin kellastuttua

- Kukat, lehdet, kukkivat versot: piparminttu, kissanminttu, Iisopin lehdet ja versot

- Marjat: mustikka, karpalo (myös lokakuussa tai keväällä), katajanmarjat

- Lehdet: puolukka


Talvi:
- Katajanmarjat ja lepänkävyt.
- Koko vuoden kerättävissä koivun pakurikääpä.
Talvella voit myös poimia kallioimarteen juurta.

*

Mutta:
Huom. Puista ja maan alta poimittavat kasvinosat vaativat maanomistajan luvan. 
 Muistathan villiyrttien poimintaohjeet ja kestävän keruun periaatteet luontoa kunnioittaen (jokamiehen oikeudet sekä velvollisuudet).
Useiden luonnontuotteiden keruu on luvanvaraista, jolloit et voi
 ilman maanomistajan lupaa kerätä kyseisiä luonnonkasveja. 
Aiheesta lisää täällä.


*


Lähteet:
Merja Niemi: Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä
Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista
Marja-Liisa Alanko: Maisan maustetarha -Yrtit omasta ryytimaasta