Metsän valtakunta

Metsän valtakunta dokumentti oli aivan lumoavaa katsottavaa. Katsoin sen kahteen kertaan jo parin päivän sisällä! Dokumentti tarjoaa niin silmänruokaa (avautuvat kukkanuput ja eläinten pörröiset poikaset) kuin jännittävää tietoa metsän kansan - eläinten ja kasvien - elämästä.

Ajankohtakin on otollinen, sillä juuri nyt sädehtivä aurinko herättää Pohjoiset metsät talven lepotilasta.

Metsä tahdistaa sen kaikkien kasvien ja eläinten elämänkierron. Valo ja vesi puolestaan määräävät metsän elämän rytmin ja kiertokulun.

Tiesitkö, 

... että muurahaisilla on elävä aurinkoenergialaitos?

... että närhi käyttää muurahaishappoa loisten karkoittamiseen?

... että uutterat kimalaiset kuuluvat metsän tärkeimpiin pölyttäjiin ja vastaavat osaltaan metsien kukkaloistosta?

... että ilman kevättuulia metsää ei olisi? Siemenet leijailevat lämpimään maahan ja uusi sukupolvi alkaa versoa esi-isien lahonneiden runkojen yllä.

... että kuusi on metsän apteekki? Kuusi tuottaa sienten muodostumista estävää pihkaa, jota mm. muurahaiset haalivat pitääkseen sienet ja bakteerit loitolla pesistään. Pihkaa toimii myös antibioottina ja auttaa pidentämään ikää.

... että syksyllä auringonvalon väheneminen laukaisee puiden väriloiston?

Kaunista.

Rakkaudella Satu 

P.S. Ja dokumentti löytyy Areenasta vielä muutaman päivän ajan: 

http://areena.yle.fi/tv/1308560

Lumoava vanamo, pohjoisten metsien aarre

Kuva/picture: Satu

 
Tuoksut vanamon ja varjot veen;

niistä sydämeni laulun teen. 
- Eino Leino

 Hauraan kaunis hentoinen vanamo kukkii pitkään keskikesän kieppeillä, kesä-heinäkuussa. Metsät ovat monin paikoin nyt pieniä vaaleanpunervavalkeita keijukukkamättäitä täynnä.

 Tiesitkö, että kauniin hento vanamo (Linnaea borealis) on ainavihanta varpu? Kukkavarren vaaleanpunertavat kellomaiset kukat tuoksuvat varsinkin yöaikaan ja sulotuoksu muistuttaa lehdokin tai syreenin tuoksua. Jos löydät runsaasti kukkivan vanamometsän, riennä hämyisänä kesäyönä haistelemaan metsän taikaa! Tuoksun avulla myös pölyttävät hyönteiset huomaavat vanamon. Hauraan hentoisen kukkavarren päässä nuokkuvat kellomaiset teriöt suojaavat siitepölyä sateelta. 

Vanamon hentoinen ja hauras kukkavarsi nousee noin viiden sentin korkeuteen, mutta uskoisitko, että vanamon pituus voi olla jopa yli metrin? Poikkeuksellisesti tosin on löydetty jopa yli 10 m pituisia yksilöitä! Alla oleva kasviokuva havainnollista asiaa, pitkästä suikertavasta varresta voi nousta useita kukkavarsia. Varsi vain on monesti hautautunut pehmoiseen sammalikkoon ja metsänpohjaan, näkymättömiin. 

Vanamoa kutsutaan pohjoisten metsien aarteeksi. Se viihtyy mieluiten kylmän ilmanalan luonnontilaisissa kuusimetsissä, varjoisissa paikoissa, metsänpohjan sammalikossa. Runsaimmillaan sitä tapaa satavuotiaassa metsässä.  1900-luvun puolivälissä vanamo oli Suomen kahdenkymmenen yleisimmän kasvin joukkossa, mutta lajin määrä on 2000-luvun alkuun mennessä pudonnut puoleen. Tämä johtuu vanhojen metsien katoamisesta.
 
"Vanhojen metsien vakaaseen ilmastoon sopeutuneelle kasville lähes kaikenlaiset mullistukset ja häiriöt ovat kohtalokkaita. Kulot, hakkuut, metsien pirstominen, maanpinnan käsittely, lannoitus ja muu ihmistoiminta hävittävät sen usein miltei olemattomiin. Vanamo kuitenkin säilyy jopa heinittyneillä metsänuudistusaloilla niukkoina rippeinä kivien ja kantojen koloissa, odotellen sitkeästi suotuisampien olosuhteiden koettavan." - Luontoportti, Vanamo

Vanamon tuoksuisin terveisin Satu

Kuvalähde/picture:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Illustration_Linnaea_borealis0.jpg

Katso myös:

Luontoportti- Vanamo
Wikipedia- Vanamo

*

Vielä Eino Leinon kaunis Nocturne runo kokonaisuudessaan: 

Ruislinnun laulu korvissani

tähkäpäiden päällä täysi kuu;

kesä-yön on onni omanani,

kaskisavuun laaksot verhouu.

En ma iloitse, en sure, huokaa;

mutta metsän tummuus mulle tuokaa,

puunto pilven, johon päivä hukkuu,

siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,

tuoksut vanamon ja varjot veen;

niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,

sydämeni suuri hiljaisuus - 

~ Eino Leino

Nocturne - translated by Aina Swan Cutler

I hear the evening cornbird calling.

Moonlight floods the fields of tasseled grain.

Wood smoke, drifting veils the distant valleys.

Summer evening's joy is here for me.

I'm not happy yet no sorrow shakes me,

but the dark woods stillness I would welcome.

Rosy clouds through which the day is falling,

sleepy breezes from the blue gray mountains,

shodows on the water, meadow flowers...

out of these my heart's own song I'll make!

I will sing it, summer hay-sweet maiden,

sing to you my deep serenity,

my own faith that sounds a swelling music,

oak-leaf garland ever fresh and green.

I'll no longer chase the will-o-wisp.

Happiness is here in my own keeping.

Day by day, life's circle narrows, closes.

Time stands still now ... weather cocks all sleeping.

Here before me lies a shadowy way

leading to a strange, an unknown place.

~ Eino Leino

Kuva/picture: Satu

Kuva/picture: Satu

Kuva/picture: Satu

Kuva/picture: Satu

 Kuva/picture: Satu

 Kuva/picture: Satu

Metsäinen smoothie

Kuumana kesäpäivänä metsän siimeksessä tuoksuu huumaavan hyvälle! 

Tarjolla on hiveleviä makuelämyksiä, huumaavia tuoksuja, kaunista metsämaisemaa katseltavaksi ja herkkiä varpuja, sammalia, kaarnoja koskettavaksi.

Kaukana ajoteistä, suojassa pölyltä ja ihmisiltä löysin hyvät apajat kerätä villivihanneksia ja niistä perinteisempiä maitohorsmaa ja nokkosta. Keräsin kassiini myös kuusenkerkkiä sekä koivunlehtiä.

Retken pääteeksi kerkät ja koivunlehdet pääsivät herkulliseen metsäiseen smoothieseen.

Metsäinen Smoothie

1 banaani

n. 3 desiä mustikoita

kourallinen kuusenkerkkiä

kourallinen koivunlehtiä
reilusti raikasta vettä

vajaa yksi teelusikka kanelia sekä vaniljasokeria

Tästä riittää mainiosti kahdelle.

Tämä aika on seikkailujen, hortoilujen ja kokeilujen!

Johanna

Kevätmetsä

Johanna Lintulammella/Kuva Satu


Luonnontuotealan ammattitutkintoa suorittaessamme kevätmetsä kutsuu.
Olemme retkeilleet vehreissä sammalmetsissä suojeltujen purojen solistessa ja lintusten (käki, peipponen, kiuru) liverrellessä. Vanhoja puita, kaarnaa, sinistä taivasta, muurahaisia, polkuja, kallioita, syvissä vihreän sävyissä säihkyvää sammalta, suon tuoksua, ketunleipiä, koivun ja pihlajansilmujen maistelua (pihlajan pikkulehdet ovat hurmaavan manteliliköörin makuisia!) ja kasvupaikkatyyppien sekä villikasvien tunnistusta.
Siinä sivussa on siinnyt mielenkiintoisia keskusteluja metsien terapeuttisesta vaikutuksesta, elämän ja luonnon kahlitsemattomasta kauneudesta sekä näiden syvästä arvostamisesta. Luonto opettaa läsnäoloa, hyväksymistä, hetkessä elämistä, olemista, ihmetystä ja lepoa.

Ihania ovat tällaiset päivät!

Lämmöllä Satu
Kuvat/pictures: Satu