Näytetään tekstit, joissa on tunniste horta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste horta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Metsäinen smoothie

Kuumana kesäpäivänä metsän siimeksessä tuoksuu huumaavan hyvälle! 
Tarjolla on hiveleviä makuelämyksiä, huumaavia tuoksuja, kaunista metsämaisemaa katseltavaksi ja herkkiä varpuja, sammalia, kaarnoja koskettavaksi.



Kaukana ajoteistä, suojassa pölyltä ja ihmisiltä löysin hyvät apajat kerätä villivihanneksia ja niistä perinteisempiä maitohorsmaa ja nokkosta. Keräsin kassiini myös kuusenkerkkiä sekä koivunlehtiä.

Retken pääteeksi kerkät ja koivunlehdet pääsivät herkulliseen metsäiseen smoothieseen.

Metsäinen Smoothie

1 banaani
n. 3 desiä mustikoita
kourallinen kuusenkerkkiä
kourallinen koivunlehtiä
reilusti raikasta vettä
vajaa yksi teelusikka kanelia sekä vaniljasokeria

Tästä riittää mainiosti kahdelle.



Tämä aika on seikkailujen, hortoilujen ja kokeilujen!
Johanna

tiistai 22. toukokuuta 2012

Kevätmetsä












Johanna Lintulammella/Kuva Satu


Luonnontuotealan ammattitutkintoa suorittaessamme kevätmetsä kutsuu.
Olemme retkeilleet vehreissä sammalmetsissä suojeltujen purojen solistessa ja lintusten (käki, peipponen, kiuru) liverrellessä. Vanhoja puita, kaarnaa, sinistä taivasta, muurahaisia, polkuja, kallioita, syvissä vihreän sävyissä säihkyvää sammalta, suon tuoksua, ketunleipiä, koivun ja pihlajansilmujen maistelua (pihlajan pikkulehdet ovat hurmaavan manteliliköörin makuisia!) ja kasvupaikkatyyppien sekä villikasvien tunnistusta.
Siinä sivussa on siinnyt mielenkiintoisia keskusteluja metsien terapeuttisesta vaikutuksesta, elämän ja luonnon kahlitsemattomasta kauneudesta sekä näiden syvästä arvostamisesta. Luonto opettaa läsnäoloa, hyväksymistä, hetkessä elämistä, olemista, ihmetystä ja lepoa.

Ihania ovat tällaiset päivät!

Lämmöllä Satu
Kuvat/pictures: Satu

perjantai 18. toukokuuta 2012

Villiyrtti- ja kukkaisteesekoitukset



Kuva/Photo from: Weheartit.com

Suloisen kesän kynnyksellä villiyrttien parissa puuhasteleva miettii jo syksyn pimeneviä iltoja tunnelmallisine teehetkineen

Erilaisia yrttiteesekoituksia on helppo tehdä itse, vaikka koko talveksi. Kokeile rohkeasti erilaisia sekoituksia ja keksi herkullisia makuyhdistelmiä. Mahdollisuuksien rajana on vain mielikuvitus. Yrttiteesekoitukset ovat suositeltavia myös siksi että yhdessä usean yrtin makuvivahteet sekä aktiiviaineiden terveysvaikutukset synergisesti tehostuvat.

Teen aineksiksi voit kuivata lehtiä ja kukkia. Ihanan helppoa on kun laitat teekuppiin mahdollisimman pieneksi silputtuja tuoreita yrttejä esim. minttua ja sitruunamelissaa ja haudutat niitä muutaman minuutin kuumassa vedessä. Tuoreiden yrttien maku ja teho ovat voimakkaammat kuin kuivattujen yrttien. Kaikista tehokkaimman klorofylli- ja ravintoaineannoksen saat puristamalla vihreästä vihermehua vehnänorasmehun tapaan (kts. vehnänorasmehun valmistus).


Villiyrttiteeainesten poimiminen



Paras aika kerätä teeaineksia on aurinkoinen aamu, kun aamukaste on haihtunut. Jos haluat oikein viimeisen päälle kerätä talveksi yöauringonvoimaa kasvien muodossa, sateen jälkeen tulisi odottaa pari päivää, koska sade huuhtoo kasveista arvokkaita aineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita.

Väitetään myös, että täydenkuun (ja varsinkin kuutamoöiden) aikaan, tee- ja rohtokasvit ovat huonolaatuisia. Lehdet ja versot neuvotaan kerämään kasvavan kuun aikaan, juuret vähenevän kuun aikaan. Kuunvaiheiden merkitys luonnonkasvien korjuun ja kasvun kannalta on ollut tärkeä osa vanhan kansan perimätietoa, ja pohjannee kollektiivisiin havaintoihin. Mielenkiintoinen yksityiskohta joka tapauksessa.

Kerää vain puhtaita, hyväkuntoisia, vaurioittumattomia kasveja. Lehdet kerätään yleensä ennen kuin kasvi puhkeaa kukkaan. Kukat kerätään juuri niiden puhjetessa ja voimakastuoksuiset kasvit kerätään täydessä kukassaan.

Kuivaa teeyrttejä kesän ajan lajikohtaisesti ja yhdistele teesekoituksiksi syksyllä. Teesekoituksia on paras säilyttää tummassa ilmatiiviissä lasipurkissa, jotta yrtit ovat valolta ja ilmalta suojassa. Keruuohjeita sekä villikasvien keräilyyn liittyvistä jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista lisää täällä ja villiyrttienkeruukalenterin löydät täältä.


Teeaineiksi voi käyttää vaikka mitä!



Tässä muutamia vinkkejä:
  • marjojen lehdet ja marjat: puolukka, mustikka, vadelma ja karhunvadelma, mustaherukka, punainen viinimarja, ahomansikka, mansikka, mesimarja, lillukka
  • puiden antimet: pakurikääpä, koivunlehdet, pihlajanlehdet, kuusen-, männyn- ja katajankerkät
  • villiyrtit (lehdet, juuret): nokkonen, voikukka, vuohenputki, väinönputki,  maitohorsma
  • villiyrtit (kukat), apila, kanerva, mesiangervo, voikukka, kamomillasaunio, kehäkukka, keto-orvokki
  • viljellyt yrtit esim. sitruunamelissa, laventeli, ruiskaunokki, saksankirveli, anis, fenkoli, erilaiset mintut, salvia, timjami

 

Vinkkejä yhteensopivista teesekoituksista


  • koivunlehti, mustaherukan lehti, kanervan kukka, minttu
  • koivunlehti, maitohorsma, mesiangervonkukka, mustaherukanlehti
  • sitruunamelissa, kanervan kukka, minttu
  • siankärsämönkukka, voikukanlehti, nokkosenlehti, puna-apila
  • mustaherukanlehti, vadelmanlehti
  • piparminttu, sitruunamelissa, iisoppi, anisiisoppi
  • valkoapila, puna-apila, poimulehti, pihlaja
  • anisiisoppi, vadelma, puna-apilankukat
  • piparminttu, kissanminttu, koivu, pihlaja, mustaherukka

Villiyrtti- ja kukkaisteen valmistus- ja nautiskeluohjeet



Tuoreet yrtit silputaan ja haudutetaan muutaman minuutin ajan kuumassa vedessä. Hauduta kuivattuja yrttejä kuumassa vedessä 10 - 15 minuuttia ja nauti hunajan kera. Sopiva annostus on yleensä ruokalusikallinen kuivattua yrttiteesekoitusta yhtä teekupposta kohti, tuoretta yrttiä voit käyttää runsaammin. Paljon vaikuttavia aineita sisältävien yrttien kohdalla annostus on maltillisempi ja yrttiä suositellaan vain 1/2 tl kuppia kohti (esim timjami).

Ihanaa janojuomaa saat, kun jäähdytät hunajalla maustetun yrttiteen ja nautit sen jääkaappikylmänä. Säilyvyys on noin 2 - 3 vuorokautta. Lisää makua yrttiteehen saat lisäämällä joukkoon esimerkiksi terveysvaikutteista pakurikääpä- tai lakritsinjuuriteetä. Hedelmäistä makua lisäät kuivatuilla luomuomenan lohkoilla, sitruunanmehulla ja mausteilla. 

Yrteillä on rohdosomaisia terveydellisiä vaikutuksia, teejuomat vaikuttavat parantaen ja elähdyttäen elimiin ja elintoimintoihin. Monet kasvit omaavat samantapaisia vaikutuksia, ja niinpä esimerkiksi ruoansulatuselimiin, maksaan, ja sappeen, virtsateihin tai hengitysteihin vaikuttavia kasveja voi käyttää teenä joko yksin tai sekoituksina. Voimakkaimpia sekoituksia on syytä juoda vain tarpeen vaatiessa, jolloin myös tehoaineiden vaikutus kehossa säilyy. Yleensäkin yrttiteelaatuja on hyvä vaihdella parin päivän välein yksipuolisuuden välttämiseksi. Samaa laatua ei suositella juotavaksi yhtäjaksoisesti kahta viikkoa pidempään.



Kuva/Photo from: Weheartit.com

Talvella teekupposen voi vaikka nauttia yrttirisuilla tuoksutetun takkatulen ääressä! 
Yrttiteetä voi käyttää myös kauneudenhoidossa esim. hiushuuhteena tai kylpyinä.


Taianomaisia teehetkiä Sinulle


Lämmöllä Johanna ja Satu

P.S. Teeainesten käsittelystä tulossa ihan oma juttunsa pian. Pysy siis kuulolla!


Kuva/Photo from: Weheartit.com

Lähteet:

Merja Niemi: Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä
Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista

P.S. 

Sinua voi kiinnostaa myös:





maanantai 7. toukokuuta 2012

Kauneutta ja terveyttä terapeuttisista villiyrteistä- ohjeita villiyrttien poimijoille

  Kuvat/pictures: Satu. Yläkuvassa voikukan- ja koivunlehdet,
alhaalla mesisen makea puna-apila.


Pohjolan helmeilevän valkeassa kesäyössä kasvaa parantavia rohtoja ja aurinkovoimaa pursuavaa ravintoa


Suomen pohjoinen ilmanala ja mystiset yöttömät yöt synnyttävät ainutlaatuisia luonnon aarteita. Vaikka hedelmällinen kasvusesonki on pohjolassa lyhyt, pitkä päivä stimuloi kasveja muodostamaan runsaasti terveydelle ja kauneudelle tärkeitä aromaattisia ja lääkkeellisiä/terapeuttisia yhdisteitä.

Villiyrttejä kasvaa rannoilla, niityillä, metsissä ja pihapiirissä. Kun lumet sulavat ja varpusen harmaa maa paljastuu, muhevasta mullasta alkaa puskea sinnikästä vihreää kasvustoa. Mikä hämmästyttävä elämänvoima kohiseekaan sipuleissa, siemenissä, kärhöissä, oksissa, rungoissa ja juurissa! Kerta toisensa jälkeen talven kovan kouran väistyessä alkaa nopea ja hekumallisen hurmioitunut kasvu.

Suomen villikasveilla onkin vahva immuniteetti ja ravintoarvoiltaan ne ovat loistavia. Metsien ja niittyjen villit antimet pursuavat mm. soluja uudistavaa klorofylliä ja lukuisia antioksidanttisia flavonoideja. Villiyrttien nauttiminen on myös ekologista: ne ovat lähiruokaa parhaimmillaan ja käytännössä puhtaalta paikalta kerättyinä aitoa luomua vaikka luontoaluetta ei olisikaan paperilla luomusertifioitu.

Jo keväällä tai viimeistään alkukesästä kannattaa perehtyä villivihanneksiin, vaikka kirjaston opuksien tai nettisivustojen avulla ja suunnitella kasvusesonkia varten ikioman keruukalenterin (toki voit aloittaa jo heti syksyn tullen -tai viimeistään talven viimojen puhistessa nurkkapielissä- haaveilun kesän hauskoista yrttiretkistä).

Keruukalenteri muotoutuu sen mukaan millaiseen tarkoitukseen
villiyrttejä haluat kerätä. Valinnanvaraa luonnon aarreaitassa on
runsaasti ja keruutuotteiden jalostusmahdollisuudet ovat liki rajattomat:

Yrteistä valmistuu tunnelmallista yrtti- tai kukkaisteetä, simaa tai kuohujuomaa, puhdistavia jalkakylpyaineksia, virkistäviä ja hoitavia kasvovesiä ja uutteita, parantavia hauteita, salvoja ja voiteita, viinietikoita, kuorintoja, unohtamatta gourmettason villiherkkuja. 


Mikä onkaan ihanampaa kuin nauttia kesästä kaikin aistein ja purkittaa kesän lämpö, yöauringon voima ja maan muhevuus myös Pohjolan pitkän talven varalle!


Kuva/picture: Satu. Siankärsämöitä ja puna-apiloita


Muutamia ohjeita villiyrttien poimimiseen


Kasvien keräämisajankohdat vaihtelevat pari kolmekin viikkoa riippuen säistä ja kasvupaikoista. Perusohje on, että kannattaa poimia nuoria, tuoreita, puhtaita ja hyväkuntoisia kasveja. Laadussa ei kannata säästellä, sillä kerättävää riittää! Esim. alkukesästä poimittavat yrtit tuottavat uutta versoa koko kesän. Myöhemmin kerääminen on hitaampaa, kun pitää erottaa nuoret versot vanhoista. Kerää luonnon kasveja puhtaalta ja mahdollisimman luonnolliselta paikalta. Älä siis poimi kasveja, marjoja tai sieniä läheltä ajoteitä, hevoshakoja tai muita eläinten ulkoilupaikkoja. 

Kasvin kannalta on tärkeää kerätä samasta paikasta / pensaasta / puusta vain rajallinen määrä, jotta kasvu ei häiriinny (huom. kts. alla jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet!). Lehtiä kerätään ennen kuin kukkanuput ovat avautuneet. Lehdissä eteeristen öljyjen määrä on suurimmillaan aurinkoisina päivinä. Kukat kerätään juuri niiden puhjettua kukkaan aurinkoisena, kuivana aamuna (jotkut sanovat ennen klo 10.00). Voimakastuoksuiset kukat kerätään täydessä kukassa. Vanhentuneet kukat eivät kelpaa! Siemenet tulee kerätä hedelmien tavoin ajoissa, etteivät ne ehdi vanhentua. Juuret kerätään syksyllä, jolloin kasvi on valmistautunut talvea varten ja kaikki ravinteet ovat juurissa. Toinen vaihtoehto on merkata juurakot syksyllä kepillä ja kerätä ne aikaisin keväällä lumien sulettua. Kaksi vuotisen kasvin juuret kerätään vasta toisena vuonna.

Varsinkin villiyrttejä ja kosmetiikkaa varten kerätessä varmista, että tunnistat kasvin sillä näköiskasveja on monella villiyrtillä. Kerää siis vain kasveja, jotka varmuudella tunnistat!


Poimijan muistilista: Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
- Muistathan, kaikkia kasveja/luonnontuotteita et saa vapaasti kerätä



Huomioithan, että kasveja poimiessasi Sinun pitää muistaa
jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet /laajempi tietopaketti jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ladattava pdf-opas.


"Jokamiehenoikeuksiin liittyy samalla myös vastuu yhteisestä kansallisomaisuudestamme, puhtaasta luonnosta. Luonnon rauhaa ei saa rikkoa ja roskaaminen ja vahingonteko ovat rikoksia. Luonto on herkkä ja se uudistuu hitaasti, joten luonnossa liikuttaessa on vältettävä rikkomasta sen haurasta ja arvokasta tasapainoa." - Lähde, Arktiset Aromit


Puitten lehtiä, versoja, varpuja, jäkäliä, sammalta, tuohta, pajuja, käpyjä (huom. katajanmarja on käpy) sekä erikoisluonnontuotteita (kuten pettua ja mahlaa) ei ole sallittua kerätä jokamiehenoikeuden nojalla. Kiteytettynä voit ajatella, että puista et saa kerätä mitään ilman maanomistajan lupaa, sama koskee myös metsänpohjan kasvustoa: varpuja, jäkäliä ja sammalta. Kyseisten tuotteiden keruuseen on syytä aina pyytää maanomistajan lupa eli poimiminen on luvanvaraista. Villisti kasvavia rauhoittamattomia kukkia, villiyrttejä, rikkaruohoja, kasveja, metsämarjoja ja sieniä voit siis poimia sieltä, missä liikkuminen on jokamiehenoikeuksien mukaisesti sallittua. Luonnonsuojeluasetuksessa on luettelo rauhoitetuista kasveista.

Vielä kertauksena, mikä on sallittua, mikä kiellettyä:

Sallittua on:


  • Kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä, kukkia ja yleensä ruohomaisia kasveja.
  • Kerätä maasta käpyjä tai kuivia risuja ja vastaavia luonnontuotteita.
  • Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pelloilla, istutuksilla ja pihapiirissä.
  • Kulkea ja yöpyä tilapäisesti toisen maalla.
  • Kalastaa mato-ongella tai pilkillä.
  • Veneillä, uida ja peseytyä vesistössä.

Kiellettyä on:

  • Ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta tuohta, kuorta, oksia, lehtiä, pihkaa, mahlaa, pakurikääpää ja käpyjä (huom. katajanmarja on käpy) ilman maanomistajan lupaa. Myöskään pihlajanmarjaa ei saa kerätä ilman lupaa.
  • Ottaa sammalta, jäkälää, puuta, varpuja tai turvetta toisen maalta.
  • Niittää ruohoa ilman maanomistajan lupaa.
  • Kulkea ja yöpyä toisen viljelymailla ja piha-alueella ilman maanomistajan lupaa.
  • Tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa.
  • Roskata luontoa.
  • Kalastaa ja metsästää ilman lupaa.
  • Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.

- Lähde, Arktiset Aromit


Nämä kun muistamme, me poimijat voimme nauttia hyvällä omalla tunnolla luonnon ihastuttavista antimista. :)

Villiinnytään vihreästä! 


Lämmöllä Kuu Yrttitarhassa tytöt, Satu  & Johanna
Kuvat/pictures: Satu


Lähteet: 
Merja Nurmi: Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä
Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista

Katso myös:

Arktiset aromit
Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit





Kuva/Picture: Satu. Kukkaisteetä puna-apilasta, valkoapilasta ja ruusunterälehdistä. 


Kuva/Picture: Satu. Kuivattujen yrttien purkitusta.


P.S.

Sinua voi myös kiinnostaa: