Kuvat/pictures: Satu. Yläkuvassa voikukan- ja koivunlehdet,
alhaalla mesisen makea puna-apila.
Pohjolan helmeilevän valkeassa kesäyössä kasvaa parantavia rohtoja ja aurinkovoimaa pursuavaa ravintoa
Suomen pohjoinen ilmanala ja mystiset yöttömät yöt synnyttävät ainutlaatuisia luonnon aarteita. Vaikka hedelmällinen kasvusesonki on pohjolassa lyhyt, pitkä päivä stimuloi kasveja muodostamaan runsaasti terveydelle ja kauneudelle tärkeitä aromaattisia ja lääkkeellisiä/terapeuttisia yhdisteitä.
Villiyrttejä kasvaa rannoilla, niityillä, metsissä ja pihapiirissä. Kun lumet sulavat ja varpusen harmaa maa paljastuu, muhevasta mullasta alkaa puskea sinnikästä vihreää kasvustoa. Mikä hämmästyttävä elämänvoima kohiseekaan sipuleissa, siemenissä, kärhöissä, oksissa, rungoissa ja juurissa! Kerta toisensa jälkeen talven kovan kouran väistyessä alkaa nopea ja hekumallisen hurmioitunut kasvu.
Suomen villikasveilla onkin vahva immuniteetti ja ravintoarvoiltaan ne ovat loistavia. Metsien ja niittyjen villit antimet pursuavat mm. soluja uudistavaa klorofylliä ja lukuisia antioksidanttisia flavonoideja. Villiyrttien nauttiminen on myös ekologista: ne ovat lähiruokaa parhaimmillaan ja käytännössä puhtaalta paikalta kerättyinä aitoa luomua vaikka luontoaluetta ei olisikaan paperilla luomusertifioitu.
Jo keväällä tai viimeistään alkukesästä kannattaa perehtyä villivihanneksiin, vaikka kirjaston opuksien tai nettisivustojen avulla ja suunnitella kasvusesonkia varten ikioman
keruukalenterin (toki voit aloittaa jo heti syksyn tullen -tai viimeistään talven viimojen puhistessa nurkkapielissä- haaveilun kesän hauskoista yrttiretkistä).
Keruukalenteri muotoutuu sen mukaan millaiseen tarkoitukseen
villiyrttejä haluat kerätä. Valinnanvaraa luonnon aarreaitassa on
runsaasti ja keruutuotteiden jalostusmahdollisuudet ovat liki rajattomat:
Yrteistä valmistuu tunnelmallista yrtti- tai kukkaisteetä, simaa tai kuohujuomaa, puhdistavia jalkakylpyaineksia, virkistäviä ja hoitavia kasvovesiä ja uutteita, parantavia hauteita, salvoja ja voiteita, viinietikoita, kuorintoja, unohtamatta gourmettason villiherkkuja.
Mikä onkaan ihanampaa kuin nauttia kesästä kaikin aistein ja purkittaa kesän lämpö, yöauringon voima ja maan muhevuus myös Pohjolan pitkän talven varalle!
Kuva/picture: Satu. Siankärsämöitä ja puna-apiloita
Muutamia ohjeita villiyrttien poimimiseen
Kasvien keräämisajankohdat vaihtelevat pari kolmekin viikkoa riippuen säistä ja kasvupaikoista. Perusohje on, että kannattaa poimia nuoria, tuoreita, puhtaita ja hyväkuntoisia kasveja. Laadussa ei kannata säästellä, sillä kerättävää riittää! Esim. alkukesästä poimittavat yrtit tuottavat uutta versoa koko kesän. Myöhemmin kerääminen on hitaampaa, kun pitää erottaa nuoret versot vanhoista. Kerää luonnon kasveja puhtaalta ja mahdollisimman luonnolliselta paikalta. Älä siis poimi kasveja, marjoja tai sieniä läheltä ajoteitä, hevoshakoja tai muita eläinten ulkoilupaikkoja.
Kasvin kannalta on tärkeää kerätä samasta paikasta / pensaasta / puusta vain rajallinen määrä, jotta kasvu ei häiriinny (huom. kts. alla jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet!). Lehtiä kerätään ennen kuin kukkanuput ovat avautuneet. Lehdissä eteeristen öljyjen määrä on suurimmillaan aurinkoisina päivinä. Kukat kerätään juuri niiden puhjettua kukkaan aurinkoisena, kuivana aamuna (jotkut sanovat ennen klo 10.00). Voimakastuoksuiset kukat kerätään täydessä kukassa. Vanhentuneet kukat eivät kelpaa! Siemenet tulee kerätä hedelmien tavoin ajoissa, etteivät ne ehdi vanhentua. Juuret kerätään syksyllä, jolloin kasvi on valmistautunut talvea varten ja kaikki ravinteet ovat juurissa. Toinen vaihtoehto on merkata juurakot syksyllä kepillä ja kerätä ne aikaisin keväällä lumien sulettua. Kaksi vuotisen kasvin juuret kerätään vasta toisena vuonna.
Varsinkin villiyrttejä ja kosmetiikkaa varten kerätessä varmista, että tunnistat kasvin sillä näköiskasveja on monella villiyrtillä. Kerää siis vain kasveja, jotka varmuudella tunnistat!
Poimijan muistilista: Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet
- Muistathan, kaikkia kasveja/luonnontuotteita et saa vapaasti kerätä
Huomioithan, että kasveja poimiessasi Sinun pitää muistaa jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet /laajempi tietopaketti jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ladattava pdf-opas.
"Jokamiehenoikeuksiin liittyy samalla myös vastuu yhteisestä
kansallisomaisuudestamme, puhtaasta luonnosta. Luonnon rauhaa ei saa
rikkoa ja roskaaminen ja vahingonteko ovat rikoksia. Luonto on herkkä ja
se uudistuu hitaasti, joten luonnossa liikuttaessa on vältettävä
rikkomasta sen haurasta ja arvokasta tasapainoa." - Lähde,
Arktiset Aromit
Puitten lehtiä, versoja, varpuja, jäkäliä,
sammalta, tuohta, pajuja, käpyjä (huom. katajanmarja on käpy) sekä erikoisluonnontuotteita (kuten
pettua ja mahlaa) ei ole sallittua kerätä jokamiehenoikeuden nojalla. Kiteytettynä voit ajatella, että puista et saa kerätä mitään ilman maanomistajan lupaa, sama koskee myös metsänpohjan kasvustoa: varpuja, jäkäliä ja sammalta. Kyseisten tuotteiden keruuseen on syytä aina pyytää maanomistajan lupa eli
poimiminen on luvanvaraista. Villisti kasvavia rauhoittamattomia kukkia, villiyrttejä, rikkaruohoja, kasveja, metsämarjoja ja sieniä voit siis poimia sieltä,
missä liikkuminen on jokamiehenoikeuksien mukaisesti sallittua. Luonnonsuojeluasetuksessa on
luettelo rauhoitetuista kasveista.
Vielä kertauksena, mikä on sallittua, mikä kiellettyä:
Sallittua on:
- Kerätä luonnonvaraisia marjoja, sieniä, kukkia ja yleensä
ruohomaisia kasveja.
- Kerätä maasta käpyjä tai kuivia risuja ja vastaavia luonnontuotteita.
- Liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pelloilla, istutuksilla ja pihapiirissä.
- Kulkea ja yöpyä tilapäisesti toisen maalla.
- Kalastaa mato-ongella tai pilkillä.
- Veneillä, uida ja peseytyä vesistössä.
Kiellettyä on:
- Ottaa kasvavasta tai kaatuneesta puusta tuohta, kuorta, oksia, lehtiä, pihkaa, mahlaa, pakurikääpää ja käpyjä (huom. katajanmarja on käpy) ilman maanomistajan lupaa. Myöskään pihlajanmarjaa ei saa kerätä ilman lupaa.
- Ottaa sammalta, jäkälää, puuta, varpuja tai turvetta toisen maalta.
- Niittää ruohoa ilman maanomistajan lupaa.
- Kulkea ja yöpyä toisen viljelymailla ja piha-alueella ilman maanomistajan lupaa.
- Tehdä avotulta toisen maalle ilman lupaa.
- Roskata luontoa.
- Kalastaa ja metsästää ilman lupaa.
- Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa.
- Lähde,
Arktiset Aromit
Nämä kun muistamme, me poimijat voimme nauttia hyvällä omalla tunnolla luonnon ihastuttavista antimista. :)
Villiinnytään vihreästä!
Lämmöllä Kuu Yrttitarhassa tytöt, Satu & Johanna
Kuvat/pictures: Satu
Lähteet:
Merja Nurmi: Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä
Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista
Katso myös:
Arktiset aromit
Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit
Kuva/Picture: Satu. Kukkaisteetä puna-apilasta, valkoapilasta ja ruusunterälehdistä.
Kuva/Picture: Satu. Kuivattujen yrttien purkitusta.
P.S.
Sinua voi myös kiinnostaa:
