Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirjat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. toukokuuta 2012

Villiyrtti- ja kukkaisteesekoitukset



Kuva/Photo from: Weheartit.com

Suloisen kesän kynnyksellä villiyrttien parissa puuhasteleva miettii jo syksyn pimeneviä iltoja tunnelmallisine teehetkineen

Erilaisia yrttiteesekoituksia on helppo tehdä itse, vaikka koko talveksi. Kokeile rohkeasti erilaisia sekoituksia ja keksi herkullisia makuyhdistelmiä. Mahdollisuuksien rajana on vain mielikuvitus. Yrttiteesekoitukset ovat suositeltavia myös siksi että yhdessä usean yrtin makuvivahteet sekä aktiiviaineiden terveysvaikutukset synergisesti tehostuvat.

Teen aineksiksi voit kuivata lehtiä ja kukkia. Ihanan helppoa on kun laitat teekuppiin mahdollisimman pieneksi silputtuja tuoreita yrttejä esim. minttua ja sitruunamelissaa ja haudutat niitä muutaman minuutin kuumassa vedessä. Tuoreiden yrttien maku ja teho ovat voimakkaammat kuin kuivattujen yrttien. Kaikista tehokkaimman klorofylli- ja ravintoaineannoksen saat puristamalla vihreästä vihermehua vehnänorasmehun tapaan (kts. vehnänorasmehun valmistus).


Villiyrttiteeainesten poimiminen



Paras aika kerätä teeaineksia on aurinkoinen aamu, kun aamukaste on haihtunut. Jos haluat oikein viimeisen päälle kerätä talveksi yöauringonvoimaa kasvien muodossa, sateen jälkeen tulisi odottaa pari päivää, koska sade huuhtoo kasveista arvokkaita aineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita.

Väitetään myös, että täydenkuun (ja varsinkin kuutamoöiden) aikaan, tee- ja rohtokasvit ovat huonolaatuisia. Lehdet ja versot neuvotaan kerämään kasvavan kuun aikaan, juuret vähenevän kuun aikaan. Kuunvaiheiden merkitys luonnonkasvien korjuun ja kasvun kannalta on ollut tärkeä osa vanhan kansan perimätietoa, ja pohjannee kollektiivisiin havaintoihin. Mielenkiintoinen yksityiskohta joka tapauksessa.

Kerää vain puhtaita, hyväkuntoisia, vaurioittumattomia kasveja. Lehdet kerätään yleensä ennen kuin kasvi puhkeaa kukkaan. Kukat kerätään juuri niiden puhjetessa ja voimakastuoksuiset kasvit kerätään täydessä kukassaan.

Kuivaa teeyrttejä kesän ajan lajikohtaisesti ja yhdistele teesekoituksiksi syksyllä. Teesekoituksia on paras säilyttää tummassa ilmatiiviissä lasipurkissa, jotta yrtit ovat valolta ja ilmalta suojassa. Keruuohjeita sekä villikasvien keräilyyn liittyvistä jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista lisää täällä ja villiyrttienkeruukalenterin löydät täältä.


Teeaineiksi voi käyttää vaikka mitä!



Tässä muutamia vinkkejä:
  • marjojen lehdet ja marjat: puolukka, mustikka, vadelma ja karhunvadelma, mustaherukka, punainen viinimarja, ahomansikka, mansikka, mesimarja, lillukka
  • puiden antimet: pakurikääpä, koivunlehdet, pihlajanlehdet, kuusen-, männyn- ja katajankerkät
  • villiyrtit (lehdet, juuret): nokkonen, voikukka, vuohenputki, väinönputki,  maitohorsma
  • villiyrtit (kukat), apila, kanerva, mesiangervo, voikukka, kamomillasaunio, kehäkukka, keto-orvokki
  • viljellyt yrtit esim. sitruunamelissa, laventeli, ruiskaunokki, saksankirveli, anis, fenkoli, erilaiset mintut, salvia, timjami

 

Vinkkejä yhteensopivista teesekoituksista


  • koivunlehti, mustaherukan lehti, kanervan kukka, minttu
  • koivunlehti, maitohorsma, mesiangervonkukka, mustaherukanlehti
  • sitruunamelissa, kanervan kukka, minttu
  • siankärsämönkukka, voikukanlehti, nokkosenlehti, puna-apila
  • mustaherukanlehti, vadelmanlehti
  • piparminttu, sitruunamelissa, iisoppi, anisiisoppi
  • valkoapila, puna-apila, poimulehti, pihlaja
  • anisiisoppi, vadelma, puna-apilankukat
  • piparminttu, kissanminttu, koivu, pihlaja, mustaherukka

Villiyrtti- ja kukkaisteen valmistus- ja nautiskeluohjeet



Tuoreet yrtit silputaan ja haudutetaan muutaman minuutin ajan kuumassa vedessä. Hauduta kuivattuja yrttejä kuumassa vedessä 10 - 15 minuuttia ja nauti hunajan kera. Sopiva annostus on yleensä ruokalusikallinen kuivattua yrttiteesekoitusta yhtä teekupposta kohti, tuoretta yrttiä voit käyttää runsaammin. Paljon vaikuttavia aineita sisältävien yrttien kohdalla annostus on maltillisempi ja yrttiä suositellaan vain 1/2 tl kuppia kohti (esim timjami).

Ihanaa janojuomaa saat, kun jäähdytät hunajalla maustetun yrttiteen ja nautit sen jääkaappikylmänä. Säilyvyys on noin 2 - 3 vuorokautta. Lisää makua yrttiteehen saat lisäämällä joukkoon esimerkiksi terveysvaikutteista pakurikääpä- tai lakritsinjuuriteetä. Hedelmäistä makua lisäät kuivatuilla luomuomenan lohkoilla, sitruunanmehulla ja mausteilla. 

Yrteillä on rohdosomaisia terveydellisiä vaikutuksia, teejuomat vaikuttavat parantaen ja elähdyttäen elimiin ja elintoimintoihin. Monet kasvit omaavat samantapaisia vaikutuksia, ja niinpä esimerkiksi ruoansulatuselimiin, maksaan, ja sappeen, virtsateihin tai hengitysteihin vaikuttavia kasveja voi käyttää teenä joko yksin tai sekoituksina. Voimakkaimpia sekoituksia on syytä juoda vain tarpeen vaatiessa, jolloin myös tehoaineiden vaikutus kehossa säilyy. Yleensäkin yrttiteelaatuja on hyvä vaihdella parin päivän välein yksipuolisuuden välttämiseksi. Samaa laatua ei suositella juotavaksi yhtäjaksoisesti kahta viikkoa pidempään.



Kuva/Photo from: Weheartit.com

Talvella teekupposen voi vaikka nauttia yrttirisuilla tuoksutetun takkatulen ääressä! 
Yrttiteetä voi käyttää myös kauneudenhoidossa esim. hiushuuhteena tai kylpyinä.


Taianomaisia teehetkiä Sinulle


Lämmöllä Johanna ja Satu

P.S. Teeainesten käsittelystä tulossa ihan oma juttunsa pian. Pysy siis kuulolla!


Kuva/Photo from: Weheartit.com

Lähteet:

Merja Niemi: Aurinkoinen ruoka -ravinto lääkkeenä
Toivo Rautavaara: Terveysteetä luonnonkasveista

P.S. 

Sinua voi kiinnostaa myös:





perjantai 13. huhtikuuta 2012

Samurain opetus: Pikareagoinnista tietoiseen, läsnäolevaan ja vastuulliseen reagoimiseen

 

Uskallatko riisua aseesi? 

Miten sanoa myönteisesti ei? Miten puolustaa rakentavasti omia rajojaan: arvojaan, näkemyksiään, mielipiteitään ja sieluaan? Suurin este onnistuneelle ei-viestin välittämiselle löytyy ihmisen omasta sisimmästä, ei niinkään vastapuolesta- olipa tämä vastapeluri kuinka hankala tahansa. Tätä on välillä vaikea ymmärtää, mutta oman vastuun tiedostaminen vapauttaa suunnattomasti energiaa tietoiseen reagoimiseen, jossa olemme läsnä itsellemme ja toiselle.

Miksi sitten toimimme kerta toisensa jälkeen reaktioautomaatteina? Syynä on niin kovin inhimillinen taipumus reagoida ärsytykseen suin päin tunnekuohun sokaisemana ilman selkeää päämäärää. Ei-viestit ovat tällöin reaktiivisia: pelko ja syyllisyys saavat alistumaan tai välttelemään (tämä on ollut itselle ominaisinta, olen aika ajoin hylkäämisen pelossa vältellyt konflikteja kuin ruttoa täysin oman etuni kustannuksella), viha taas hyökkäämään. Kehän katkaiseminen edellyttää tasapainoa näiden kahden välillä, jämäkkyyttä, päämäärätietoisuutta, eteenpäin katsomista ja ohjien ottamista omiin käsiin, toisin sanoen rakentavaa konfliktien ratkaisua ilman välttelyä tai toisen rusikoimista sanoin tai ottein.

Vanha japanilainen tarina samuraista ja kalastajasta kuvaa elävästi automaattisten reaktioidemme haastavuutta ja tuhoisuutta.



Samurai meni eräänä päivänä perimään velkaansa kalastajalta. "Olen pahoillani", kalastaja selitti, "mutta minulla on ollut erittäin huono vuosi. En pysty valitettavasti maksamaan velkaani". Kiivasluontoinen samurai veti miekkansa ja valmistautui tappamaan samurain siihen paikkaan. Nopeaälyinen kalastaja sanoi rohkeasti: "Olen perehtynyt itämaisiin puolustuslajeihin ja mestarini opettaa, ettei pidä koskaan iskeä vihollista suutuspäissään."

Samurai katsoi kalastajaa minuutin ja laski sitten miekkansa. " Sinulla on viisas mestari", hän sanoi hiljaa. "Oma mestarini sanoi samaa. Joskus viha saa minut valtoihinsa. Saat vielä vuoden aikaa maksaa velkasi, mutta jos jätät penninkin maksamatta, tapan sinut varmasti." 

Samurai palasi myöhään illalla kotiinsa. Hän hiipi hiljaa, ettei herättäisi vaimoaan. Kauhukseen hän näki, että sängyssä makasi kaksi ihmistä: hänen vaimonsa ja samurai-asuun pukeutunut muukalainen. Mustasukkaisuus ja viha täyttivät hänen sydämensä ja hän nosti miekkansa tappaakseen molemmat.

Silloin hän muisti kalastajan sanat: "Älä iske vihollistasi suutuspäissäsi."

Samurai pysähtyi hetkeksi, veti syvään henkeä ja aiheutti sitten tahallaan kovan äänen. Vaimo heräsi saman tien, kuten teki muukalainenkin, joka osoittautuikin samurain äidiksi. 

"Mitä tämä oikein tarkoittaa?" Samurai karjui. "Minä melkein tapoin teidät molemmat!"
"Pelkäsimme varkaita", vaimo selitti. "Puin äitisi samuraivaatteisiin pelästyttääkseni heidät tiehensä."

Kului vuosi ja kalastaja tuli tapamaan samuraita. "Minulla oli loistava vuosi, joten tässä rahasi takaisin korkojen kera", kalastaja sanoi onnellisena. "Pidä rahasi", vastasi samurai. "Maksoit velkasi jo kauan sitten."

*

Kun haluat kieltäytyä ja sanoa ei, muista samurain opetus: älä iske toisen kimppuun suutuspäissäsi, äläkä minkään muunkaan voimakkaan ja sokaisevan tunteen esim. vihan tai syyllisyyden vallassa. Vedä syvään henkeä keskittyen päämäärääsi, eli sille mille haluat sanoa kyllä. Mieti siis mitä todella haluat, ja mikä on sinulle tässä ainutlaatuisessa elämässä oikeasti tärkeää. Ota aikalisä (oli tämä sitten sekunteja, minuutteja, tunteja tai päiviä). Kun mietit hetken, miksi haluat sanoa "Ei", kiteytyy "Kyllä"- eli aikomuksesi suojella sitä, mikä sinulle eniten merkitsee. Tämä tarjoaa rakentavan tien ristiriitatilanteisiin- ja mikä parasta, ilman automaattireaktioiden tuhoja.

Lämmöllä Satu



If each of us can learn to relate to each other more out of compassion, with a sense of connection to each other and a deep recognition of our common humanity, and more important, to teach this to our children, I believe that this can go a long way in reducing many of the conflicts and problems that we see today. 
- Dalai Lama

Lähde:

Ury, William. 2009. Myönteinen ei- kuinka sanoa toiselle ei ja päästä silti myönteiseen lopputulokseen, s. 46- 48.

Kuvat/pictures: 

Weheartit.com
http://www.mymodernmet.com/profiles/blogs/rola-chang-jungshan-ink-illustrations

perjantai 16. joulukuuta 2011

Osana universumia



"Ne nelistivät hiekalla edestakaisin pää pystyssä ja harja liehuen, hännät hulmusivat takana kuin pitkät, kiiltävät laineet. Ne olivat kuvaamattoman kauniita ja kepeitä ja tiesivät sen itse, ne keimailivat julkean luontevasti – toisilleenko, itselleen, saarelle vai merelle, se oli yhdentekevää. Toisinaan ne heittäytyivät päistikkaa veteen, joka pärskyi korkealle ja loi sateenkaaria kuutamoon, sitten ne laukkasivat takaisin omien sateenkaariensa alle, pyörittivät silmiään ja taivuttivat päänsä alas korostaakseen kaulan ja selän kaarta. Näytti siltä kuin ne olisivat tanssineet peilin edessä." - Tove Jansson




 

Kun aika kuluu, kaikki muuttuu. Hurmoksellisinta on yksinkertaisuus ja syvät merkitykset, jotka saattavat lomittua luovuuden ja käsillätekemisen sekä muotojen ja materiaalien herättämien mielikuvien kautta myös materiaan. Joulukoristeista ihanimmat ovat itsetehdyt paperikoristeet, kuten tuo askartelemani Muumien merihevonen, nuoteista ja kakkupapereista tehdyt enkelit ja valkoisesta paperista leikatut lumitähdet (sekä silkkinauhoin ja nuottipaperein tuunaamani jääpisarat), joilla koristelin kattokruununkin uuteen uskoon. Ajattelin myös tehdä ohuesta valkoisesta vanusta siipikoristeita, symboloimaan rakkautta lintuihin, höyheniin, Linnunrataan, sielulintumytologiaan, sekä tiettyihin kiehtoviin enkelikäsityksiin. Siipi symboloi myös mielessäni vapautta, pääskyjen uhkarohkeaa ja taidokasta huimapäisyyttä, kurkien mystisyyttä.

Ja joulukukat. Valkoinen amarylis aikoo kainosti avautua ensi yönä multaisessa pesässään. Amaryliksen kasvun seuraaminen on kuin salaperäinen elävä joulukalenteri, jonka rakkaani minulle lahjoitti. Pieneen sipuliin kerääntynyt elämä ilmentää itseään joka päivä uusin elkein kasvaen kohisten, silti alati etenevä muutos tapahtuu aivan huomaamatta. Syreenin ja laventelinvioletissa kylpyhuoneessamme tuoksuu uhkuvan huumavalle liila hyasintti (ja vaniljasokeri, jota käytän ekologisena puhdistusaineena), jumalainen yhdistelmä. Olen ympäröinyt meidät tähtivaloilla, ne hohtavat päivien hämärissä kuin kierregalaksien kimallerihmat.

Joulu on merkinnyt aina ensisijaisesti satujen, tarujen, tarinoiden, luovuuden, villin mielikuvituksen, lämmön ja rakkauden juhlaa. Marraskuussa luimme kultani kera aivan ennen unen saapumista Muumilaakson Marraskuuta. Kuka on keksinyt ettei aikuiset voisi hurahtaa satuihin ja tarinoihin? Toisinaan elän saduista ja tarinoista, ne tuovat elämään aivan tietyn luovuuden ulottuvuuden, jota muutoin kuin sanoin on vaikea tavoittaa. Marraskuun tihkut, udut ja pimeys elivät Muumilaaksossa siinä missä kotini ympärilläkin. Joulukuussa tarkoitus oli lukea Taikatalvea tai Mestaritontun seikkailuita, mutta aikuisten velvoitteilta ja muilta kiireiltä emme ole ehtineet näihin seikkailuihin samoilla.

Ja runot! *väristys* Luin viimeisimmäksi Satu Koskimiehen tositapahtumiin pohjaavan kirjan Hurmion tyttäret, jossa runon hurmos ja ahdistus ovat yhtä elämän kanssa. Runotyttönä osasin samaistua niin hyvin 1920--luvun runoilijapiireihin ja elämää rakastaviin melankolisiin runoilijasieluihin. Romaani sivuaakin rakkautta, ystävyyttä, mutta myös myrskyisää intohimoa ja ammattikateutta. "Shimmy soi, kieltolaista huolimatta laseissa läikähtelee madeira, kahviloissa kirjoitetaan 20-luvulla uuden tyylin vapaamittaisia runoja". Vaikka osin dokumentteihin ja tositapahtumiin perustuva romaani jää pinnalliseksi, silti se kosketti jotain syviä sopukoita sielussani, jotka kaipasivat juuri tätä- paluuta taas yhteen salaiseen osaan itseä.

Tajunta eksyy ja tavoittaa maailmanvirran, ajan ja paikan hämärtyessä ja menettäessä merkityksensä, toisaalta saadessa aivan uusia merkityksiä. Maailmanvirran tavoittaminen saa ainakin kahdenlaiset kasvot, välillä se on hekumallista riemua, kuin kuohuvaa energiaa, ahdistaviakin asioita käsitellessä kiihdyttävän suloista (tästä syntyvät yleensä runot, lyriikat, tarinat ja sävelet), toisinaan levollista tasapainoa, joka hiljentää ja herättää mittaamatonta kunnioitusta- se on kuin valoa jonka vain hengittämällä hiljaa tavoittaa. Calm energy on käsite, johon haluan lisää perehtyä ja jota haluaisin elämässäni jalostaa. 

On myös ihmeellistä havaita, että rentoutunut mieli saa aikaan ihmeitä arjessa. Intuitiiviset ideat (kuin enkelten tai eteeristen opastajien kuiskutukset) ilmestyvät hiljaisina hetkinä tai tekemisen tuoksinnassa. Kaiken uupumuksen ja kiireen keskellä tämä ei ole koskaan ollut näin vaivatonta. Murukin on kysynyt, miten osasit tehdä tuon ja tuon? "En tiedä." Vastaan. "Minä vain tein. Ja se vain tuli tuollaiseksi intuitiivisesti. Ehkä se johtuu siitä, että olen viimein rento." Rentona näkee, kuulee, aistii tarkemmin. Keinotekoiset rajat hämärtyvät.

Tämä joulu on matalan budjetin joulu, mutta ihana sellainen. Kulutuskierteen sijaan arvot syvenevät entistä tärkeämmiksi. Elämässä on niin paljon asioita, joita rahalla ei voi saada! Raha ei mittaa elämän todellista rikkautta! Runot, tarinat, kauniit sanat. Miten ihania lahjoja! Iloiset kohtaamiset, hymyt ja halaukset, parhaita antimia. Kävelyretket, kirjastosta joululomaksi lainatut kirjapinot, yhdessä tekeminen, lepo ja rauha, kuusen hohde ja hiljaisuuden kuunteleminen sekä luonnon ihmeet. Ja ennen kaikkea kaiken takana oman pienuuden lohdullinen kokeminen sekä katkeamaton yhteys kaikkeen olevaiseen (menneeseen, nykyiseen, tulevaan)
        - sillä olemmehan me kaikki häikäisevän universumin osasia, tähtipölystä ja maailmankaikkeuden kehdosta syntyneitä.


Hengitellään hiljaa.
Valoa, rakkautta ja vuoden vaihteen ihanuuksia!

Lämmöllä Satu
Kuvat: Satu



Lisää Hurmion tyttäristä