Luonnonkaunis 2012, osa 1 hemmotteluhoidot

Pro luonnonkosmetiikka Ry järjesti Luonnonkaunis 2012 - messut Helsingin Finlandia talolla 14-15.4.2012. Kyseessä oli ihastuttava tapahtuma! Ensinnäkin tapahtuman tunnelma oli todella kotoisa, paikalla oli kohtuullisesti näytteilleasettajia- viehkeää luomukosmetiikkaa, ja idearikkaita ekokampaajia ja ekokosmetologeja esittelemässä toimintaansa. Näytteilleasettajat tarjosivat myös loistavasti toteutettuja näytehoitoja ja luento-ohjelmasta oli rakennettu todella kutkuttava. Tapahtumassa oli mahdollista soljua paikasta toiseen, luennolta toiselle, pöydältä toiselle ja löytää paljon mielenkiintoisia kontakteja sekä mahdollisuuksia oppia uutta. Viipyilinkin molempina päivinä tapahtuma-alueella alusta loppuun, enkä siltikään ehtinyt ihan kaikkeen tutustua.

Kirjoitan tässä tekstissä hieman aistimuksia tapahtuman hemmotteluhoidoista, seuraavassa bloggauksessani pureudun luentoihin. 

Hoidoista kokeilin seuraavia:

Meikkaus

Tutustuin Couleur Caramel - meikkisarjan herkullisiin Riviera Bar - kesätuotteisiin ja kosmetologi/ meikkaaja Cindy Riera loihti minulle suloisen utuisen silmämeikin. Ihastuin luomiväreihin ja sesongin uuteen poskipunaan! Olinkin juuri etsinyt itselleni hyviä luomu silmämeikkejä- sillä kosmetiikasta elimistöön joutuvien haitallisten vierasaineiden ja mm. raskasmetallien määrä on ns. normimeikeissä melkoinen. Muistatte ehkä uutisoinnit tunnettujen merkkien huulipunista löytyneestä lyijystä ja Lumenen nitrosoamiini-ripsarista. Emme voi täysin välttää ronskisti kemikalisoituneen maailmallemme kemikaalikuormaa, mutta voimme silti pyrkiä vähentämään altistustamme erilaisille (mm. karsinogeenisille ja ksenoestrogeenisille) haitta-aineille.

Couleur Carameliltä mieleeni jäi erityisesti merenturkoosi rajauskynä, jota pidin vielä liian rohkeana itselleni- riikinkukon värinen. Samanvärinen luomiväri jäi myös kaihertamaan mieltäni- ehkä kesäksi? Puhuessamme rohkeista värivalinnoista tuli puheeksi se, että suomalaiset naiset voisivat ottaa oppia ranskalaisten naisten leikkisyydestä: Heillä meikit ovat välillä niin ja näin ja silti (tai juuri siksi) he leijuvat kaduilla kuin perhoset tai koreat riikinkukot.

Jos elämä voi (ainakin välillä) olla pirskahtelevan leikkisää, miksei siis meikkikin?

Käy katsomassa Cindyn hoitolan sivut: http://www.cindyriera.com/
Ja Couleur Caramel: http://www.bionature.fi/

Kasvoakupunktio

Kultainen leikkaus esitteli maailmalla suuren suosion saavuttanutta kasvoakupunktiota, jolla kuuluisuudet, mm. Madonna ja Gwyneth Paltrow, hoitavat kauneuttaan. Hoidossa asetellaan pieniä steriilejä akupunktioneuloja kasvojen lisäksi myös muualle kehoon. Kasvoakupunktiossa stimuloidaan kasvojen verenkiertoa ja rentoutetaan kasvojen lihaksia. Kasvoissa olevat pienet juonteet tasoittuvat ja ihon väri sekä kimmoisuus paranevat. Sarjana hoito on hyödyllisin. Sain kasvoakupunktiosta myös korviini akupunktiomagneetit rentouttamaan kasvojen lihaksia ja auttamaan kolmoishermokipuuni (niille tiedoksi, joille en ole huomannut sanoa, ja jotka ovat tavatessamme ihmetelleet ylimääräisiä juttuja korvanlehdissäni :)). Hoito oli hyvin rentouttava vaikka alhaisen kipukynnyksen omaavana tunsin kipua joidenkin neulojen kohdalla. Hoidon lopuksi sai intuitiivisesti nostaa voimakortin:

Sisäistä hiljaisuutta, tasapainoa ja harmoniaa pyrinkin vaalimaan. Tämä on hyvä muistutus hektisen mielen pysäyttämiseksi.

Lisää Kultaisesta leikkauksesta ja kasvoakupunktiosta: http://www.kultainenleikkaus.com/hoitola.htm 

Shiatsu 

Luontaishoitola Saraswatin Ada Blomqvistin shiatsuhoito oli aivan omaa luokkaansa. Shiatsu on ollut lähellä sydäntäni siitä saakka, kun itse opiskelin shiatsua ja tein shiatsuhoitoja läheisilleni. Shiatsu on kuitenkin myös paljon muuta kuin pelkkä konkreettisesti tehtävä akupaineluhoito, siinä hoitajan energioilla ja läsnäololla on mieletön hoidollinen merkitys. Rakastan myös sitä, kuinka hoito toteutetaan hengityksen aalloissa: hengitys valjastetaan luonnolliseksi osaksi hoitoa ja hengitysrytmi on hoitajalla ja hoidettavalla sama. Selkäni oli ollut pari kuukautta hyvin kipeä ja ajomatkalla Helsinkiin autosta ylös nouseminenkin sattui aivan hirveästi. Shiatsuhoidon aikana selkää paineltiin hengityksen rytmissä ja selkäni parani, hoidosta on kulunut nyt useita päiviä ja edelleen selkä on hyvä. Vaikken ole pääkaupunkiseudulta, mielelläni vielä menisin Adan hoitoon joku päivä, ihan vaikka varta vasten. Adassa oli jotain hyvin harvinaislaatuista.

Aivan loistava kuvaus shiatsusta ja Adan koulutustaustasta Saraswatin sivuilla:
http://saraswati.fi/?page_id=1208

Lämpimät kivet selän alueelle yhdistettynä päänhierontaan

Tämä hoito oli myös todella ihana. Normaalisti hoito tehdään paljaalle iholle, mutta tapahtumassa hoito tehtiin rauhallisessa hoitohuoneessa asettaen lämpimät kivet selälle pyyhkeen päällä. Pyyhkeen turvallinen peittonen ja kivien lämpö tuntuivat mukavilta ja lämpimillä kivillä myös hierottiin selkää sekä niskaa. Hoitoon kuului myös autuaallista päänhierontaa. Hoidon lopuksi suihkautettiin iholle Logonan Ruusu & aloe luomukasvovettä, joka pisaroi iholle kuin hurmaava ruusunterälehtisade. Hentoinen ruusuntuoksu säilyi hiuksilla vielä kadulla kävellessämme. Hoidosta tuli ylimaallisen pökerryttävä olo, jopa liikuttunut.


*


Jokainen Luonnonkaunis tapahtuman aikana ottamani hemmotteluhoito oli avannut kehossa lukkoja, muistoja ja patoutuneita tunteita. Jokaisen hoidon myötä liikutuin lisää ja lopulta olin ihan kyynelsilmin. Samana iltana kotiin palatessani ja vuoteeseen kaivautuessani aloin itkeä. Kipeää, mutta puhdistavaa itkua. Kosketus, läsnäolo ja hoiva omaavat todella parantavia ominaisuuksia.

Juurikin se johdatteli ajatukseni siihen, kuinka tärkeää työtä terveys- ja kauneusalan hoivatyöntekijät tekevätkään- toisen ihmisen läheisyys ja juuri Sinulle osoitettu hoiva kannustavat itsehoitoon ja myötätuntoon. Itsehoito, itsestä huolehtiminen ja myötätunto ovat terveyden ja elämänvoiman lähtökohtia, mutta voisimmeko hoitaa myös toisiamme enemmän? Läheisiämme? Elämässämme saisi olla paljon enemmän vastavuoroista hemmottelua ja hellimistä! Uskon, että maailmassa olisi vähemmän sairauksia ja psyykkistä pahaa oloa, jos meillä olisi paljon enemmän sisimpäämme ja kulttuurimme rakennettua luonnollista hoivaa- jota saisi (ei vain ammattilaisilta, vaan) ihan niiltä elämän tärkeimmiltä, läheisimmiltä henkilöiltä.

Niinpä rohkenenkin toivottaa: Uskaltakaa koskettaa ja olla aidosti läsnä- hellikää ja hemmotelkaa toisianne, rapsutelkaa, sivelkää ja halailkaa! Ja käykää välillä hellittävänä, ja kun löydätte hyvän hemmotteluhoitajan, pitäkää hänestä kiinni! :)

Seuraavassa bloggauksessa siis luvassa poimintoja Luonnonkaunis 2012 luentotarjonnasta! :)

Sädehtien Satu

Painorauha! Naiseuden ja naiskauneuden monimuotoisuuden suojeleminen

  

Kipinänä tälle jutulle toiminut ystäväni blogin kauniisti kiteytetty juttu naiskauneuden monimuotoisuuden suojelemisesta sekä viime päivien omat kokemukseni:

http://all-nuts-in-a-case.blogspot.com/2011/05/suojelukohteena-naiskauneuden-ja.html?spref=fb

Tämä teema on puhuttanut nyt minua paljon. Koen tärkeänä tämän asian nostamisen tietoisuuteen. 

Eräs parhaimmista perinnnöistä, jonka lapsillemme voimme antaa on terve ja armollinen kehonkuva- ja eräs parhain lahja, jonka voimme läheisillemme antaa on kunnioittava suhde sekä omaan että kanssaihmistemme kehoihin, ihmisvartalon erilaisiin ilmentymiin, muotoihin, kauniisiin kaariin- upeisiin hymyihin ja katseisiin, avariin rakastaviin syleihin. 

Haastan sinut pysähtymään tämän asian äärelle ja erityisesti poimimaan tekstin lopussa olevasta ehdotuslistasta tälle viikolle kokeiltavaa! Jos nämä asiat ovat jo kohdillaan, voit onnitella itseäsi :). 

Naisen, miksei miehenkin, kauneus ja hyvinvointi muodostuvat monimuotoisesta kokonaisuudesta. Silti yritämme usein survoa itsemme, kehomme ja kenties myös muita ihmisiä median tai oman sisäistetyn ihanteen antamaan muottiin. Ikäänkuin tiukka kenties saavoittamatonkin painotavoite olisi jonkinlainen ihmisarvon mittari, jonka avulla arvotamme sekä itseämme että muita.  Mutta tarvitsisiko näin olla? Vääristyneen korostunut painontarkkailu johtaa kehonkuvan ja itsetunnon vääristymiin, pahimmillaan vakaviin syömishäiriöihin.

Kuten ystäväni blogissaan toteaa, voimme nähdä naisen painon ja hyvinvoinnin, kauneuden monimuotoisuuden arvokkaana ja jopa uhanalaisena suojelukohteena. Voimme kalori- ja painotaulukoiden sijaan antaa nuorille naisille (ja miehille) mahdollisuuden rakentaa vahvan perustan itsetunnolle tarjoamistamme innostavista, hyväksyvistä ja ei-tuomitsevista asenteista. 

Voimme kohdella lapsiamme arvostaen ja heidän itsetuntoaan sekä suhdettaan kehoon tukien, mutta lapsille ominaisen mallioppimisen kautta myös sillä on merkitystä, miten arjessamme käyttäydymme: väheksymmekö kehoamme, arvostelemmeko omaa tai muiden ulkonäköä, käytämmekö lapsen lohduttamiseen sylin ja keskustelun sijaan ruokaa, liittäessämme syömiseen syyllisyyttä ja syyllistäviä elementtejä, pakottamalla lapsen syömään niin että tämän luonnollinen kylläisyyden säätely kärsii- tämä kaikki avautuu kuin tarjottimella lapsillemme, jotka omaksuvat meiltä vanhemmilta vaikutteita ruokaan, syömiseen, kehoon ja painoon liittyvissä asenteissa. Ruokaan ja painoon liittyvät ahtaat asenteet voivat luoda hyvin ahdasta ja ankaraa ilmapiiriä, jossa on vaikea tuntea olevansa hyväksytty tai rakastettu muutoin kuin suorittamalla tai tiukalla kontrollilla, jota esim. syömisen ja painon hallitsemisyritykset tarjoavat. Syömishäiriöt rakentuvatkin aina osana sosiaalista systeemiä, joka tukee ja ylläpitää yhden tai useamman ihmisen ongelmaa syömisen, painon ja kontrollin suhteen.

Ennenkaikkea korjaamalla omaa puhetyyliämme, ja myös omia asenteitamme, voimme tarjota jälkikasvullemme yhteiskunnassamme tarpeellisen ja mahtavan kyvyn - kyvyn ja voiman olla oma terve, kaunis ja ainutlaatuinen itsensä. Ulkoaohjatusti määritellyn tai numeerisilla mitoilla mitatun kauneuden ja hyvänolon sijaan voimme siis tavoitella ja antaa lapsillemme mahdollisuuden luonnolliseen ja rentoon, pakottamattomaan kauneuteen ja hyvään oloon omassa arvokkaassa kehossaan- ilman suorittamista ja ylikontrollointia. Mikä sen ihanampi ja vapauttavampi lahja! Ja tämä koskee äitien lisäksi meitä kaikkia muitakin: tätejä, sisaria, sukulaisia, ystäviä, miehiä ja naisia. Olemme kaikki upeita ja kauniita naisia ja miehiä- ihmeellisiä ihmisolentoja!

 

Tässä joitain ehdotuksia-

Mitä jos tällä alkavalla viikolla:

- Katsoisimme itseämme hyväksyvin silmin, sanoisimme itsellemme että olemme arvokkaita ja kauniita. Antaisimme lastemme nähdä tämän uuden sallivan ja terveen asenteen itseämme kohtaan- sanoisimme myös lapsillemme nämä samat asiat. Lapset janoavat hyväksyntää ja palvovat vanhempiaan kaikesta kitkasta huolimatta, on äärimmäisen tärkeää ilmaista lapsilleen että hyväksyy heidät ja on heidän tukenaan. Erityisen hienoa on, jos pystyy ilmaisemaan lapsilleen, että on valmis rauhallisesti kuuntelemaan ja keskustelemaan hankalissakin riitatilanteissa, joissa on hyvä vaalia turvallisia rajoja sekä rakkautta. Näissä tilanteissa on tärkeä pysähtyä myös tarkastelemaan, mitä oikeastaan ristiriitatilanteissa tapahtuu. Anteeksiantamisen kyky ja sen ilmaiseminen on myös aika ihmeellinen sekä parantava juttu. Annathan anteeksi myös itsellesi.

- Jos lapsi tarvitsee lohdutusta, voimme pysähtyä hetkeen ja halata häntä, isompikin lapsi- myös aikuinen- kaipaa hädässä syliä. Kyselisimme lapsen tuntemuksia ja miettisimme yhdessä mitä hankalassa tilanteessa voi tehdä, sen sijaan että automaattisesti kenties antaisimme lohdukeherkkuja.

- Sopisimme lapsen kera, että kaikkea pitää vähän maistaa pöydästä, mutta emme pakottaisi lasta syömään. Lapsilla on sisäsyntyinen kylläisyydensäätely, joka tasapainottaa lapsen energiansaannin. Pakottaminen voi aiheuttaa jopa ruoka-aversioita tai latauttaa ruokaan ja syömiseen hankalia tunteita. Hyviä vinkkejä lasten ravitsemukseen tästä julkaisusta.

- Tekisimme huolella pienen inventaarion parhaista puolistamme ja korostaisimme vahvuuksiamme.

- Miettisimme, mitkä asiat saavat kehomme kehräämään, milloin kehollamme on juuri nyt, juuri tällaisenaan hyvä olla?

- Halatessamme toista emme mittaisi omia tai toisen kiloja, kätemme on tarkoitettu rakastamaan ja luomaan, ei mittailemaan tällaisia epäoleellisia asioita rakkaistamme.

- Vastaanottaessamme vieraita, sanoisimmekin kielteisten "onpa mahasi kasvanut" ulkonäkökommenttien sijaan "näytätpä tänään elinvoimaiselta, tai oletpa tänään sädehtivä"- varmasti vierailu sujuu aivan erilaisissa tunnelmissa ja saatamme antaa toiselle mielettömästi hyvää energiaa.

- Tiedostaisimme kehoomme suuntautuvan ulkoisen ja sisäisen kritiikin ja pyrkisimme vähentämään sitä, osaisimme puolustautua ikäviä kommentteja vastaan sanoen rehellisesti sen pahoittavan mielemme. Etsisimme elämäämme ihmisiä, joiden kanssa meidän on hyvä olla.

- Vahvistaisimme kehoon liittyviä myönteisiä ja voimaannuttavia ajatuksia ja tunteita. Me olemme ihania olentoja, tarvitsemme hellää ja lempeää huolenpitoa, lämpimiä mentaalihalauksia itseltämmekin.

- Voisimme suhtautua luonnollisen rennolla asenteella ruokaan, jota syömme uudistuaksemme ja saadaksemme soluillemme niiden tarvitseman energian. Pysähtyisimme nautiskelemaan ruoasta kaikin aistein arvostaen, kuinka upeilla ainesosilla voimme nykyisin itseämme hemmotella!

- Sallisimme itsellemme myös herkkuhetken- ilman syyllisyyttä. Se tekee hyvää mielenterveydelle- kts. tämä erinomainen bloggaus teemaan liittyen:

http://all-nuts-in-a-case.blogspot.com/2011/04/uusi-ihmedieetti-on-keksitty-kokeile.html

- Keskittyisimme kehonkriittisyydestä vapautuvan energian johonkin mielekkääseen ja inspiroivaan

- Toki vakava ylipaino on terveydellinen ongelma, mutta sen ratkaisemista eivät edistä läheisten satunnaiset ylenkatsovat tai jatkuvat ei-rakentavat painokommentit- päinvastoin, ne voivat vain pahentaa tilannetta lisäämällä tunnesyömistä. Ne vaikuttavat kommenttien kohteen lisäksi myös esim. lapsiin ja muihin lähipiirin ihmisiin. Paino usein voi tippua huomaamatta silloin kun olo on hyvä ja rakastettu, kun on paljon inspiroivaa mielekästä flow-tekemistä, jossa ajantaju katoaa.

Huolestuttavinta on, että usein normaali- ja ihannepainoisetkin saavat todella ilkeileviä kommentteja painostaan. Tämä voi laukaista jopa syömishäiriön, joita hoitaneena tiedän itse tasan tarkkaan miten vakavasta asiasta on kyse.

- Oivaltaisimme oman voimamme- me voimme vaikuttaa omaan maailmaamme, perheeseemme, läheisiimme, voimme näyttää mallia ja luoda uudenlaista sallivaa ja hyväksyvää, turvallista asenneilmapiiriä!

- Hallintayritysten sijaan HALITAAN toisiamme, hymyillään toisillemme, sanotaan kauniita, rakentavia asioita, annetaan hyvää palautetta, pidetään toistemme puolia- ja annetaan samanlaista hellää huolenpitoa myös itsellemme. Säihkytään, ja annetaan muiden säihkyä. Se ei ole meiltä pois, päinvastoin.

- Huippua! Me voimme ravistella omalta osaltamme haitallisia rakennelmia ja omassa rauhanomaisessa vallankumouksessamme julistaa painorauhan. Lähde sinäkin tähän prosessiin mukaan, päästyään vauhtiin siitä voi tulla elinikäinen ja ehtymätön voimanlähde!

- Syyllisyyden sijaan on tärkeää, että otamme vastuun itsestämme ja elämästämme. Me voimme valita millaisia asioita haluamme elämässämme korostaa, ja millaisia asioita haluamme saavuttaa. 


- Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä muutoksia suhteessa itseen tai läheisiimme. Uudenlaisen ja energisemmän loppuelämämme ensimmäinen päivä voi olla juuri tänään, mutta vain jos annamme sille mahdollisuuden!

Hyvää ja kaunista äitienpäivää!
Rakkaudella ja lämmöllä Satu

Luettavaa:

Hasunen K., ym . Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki 2004.

Kuvalähteet/pictures:

http://justonemoregoodbye.tumblr.com/
http://mrbiswinning.tumblr.com/

http://sallymurphy.tumblr.com/