Primavera D'Hivern - Talven kevät

Kuvat: Satu

"Even in the coldest, darkest months of the year we can look forward to the dawn of the new season. Delight in the first awakenings as tiny buds burst forth and miniature leaves unfurl revealing the treasures of the new year... " 

~Stephanie Donaldson~

 

Viime syyskuussa puuhastelin puutarhassa ja möyhin maahan valtaisan määrän kukkasipuleita: Tulppaaneja, idänsinililjoja, helmihyasintteja, lumikelloja, narsisseja, kaikkea mitä kuvitella saattaa... Ajattelin, että näin saisin tulevaan kevääseen ihan uutta odotusta, ja unelmoin, että voisin ihailla omenapuiden alle yllätyksekkäästi leviävää kukkaloistoa. Kuinka ollakaan, jokin nälkäinen metsäneläjä kävi öisin kaivamassa ja syömässä lähes kaikki sipulini puutarhasta aivan ennen ensi lunta. Luultavasti vain joitain krookuksia ja tulppaaneja jäi jäljelle. 

Harmitti tietysti, sillä tein valtaisan työn, ja otukselle tuo kyllä oli varsinainen gourmetateria. Mutta muru hyvin sanoikin: "Ajattelehan sitä pikkuotusta, joka nälkäisenä ja salavihkaisesti on hiipinyt puutarhaan, löytänyt mahtavia herkkuja ja sitten käpertynyt tyytyväisenä vatsa pullollaan ja tassut ojossa pesäänsä uinumaan." Päädyttiin siihen, että sen on täytynyt olla supikoira. Selvittelin supikoirien elämää ja kävi ilmi, että ne asuvat perhekunnittain, ja eläintarhassa pörröisen lutuisen söpönassuperheen näinkin. Olin siis kovasti vastaan kun isä ehdotti supikoiralle ansaa. Olkoon se metsäneläjä toistaiseksi vapaana kaveriensa kera. Loput sipuleista istutinkin sitten lukuisiin ruukkuihin ja veimme ne nukkumaan multavuoteissaan talviuntaan kellarin hämyisään viileyteen. Sieltä niitä sitten haimme niitä lämpimään joulun aikaan  ja nyt kevätauringon kirkkauteen. Ihan mieletöntä! On kuin sammioissa heräisi ja huojuisi pieniä kukkaniittyjä. Värikkäitä tulppaneja ja narsisseja... Tuoksu on huumaava ja täyttää huoneen kesällä.

Sipulikukat ovat minusta aivan käsittämättömän upeita. Hämmästelen kerta toisensa jälkeen kuinka pienestä ja vaatimattomasta sipulista elämänvoima voi luoda mitä lumoavampia muotoja. Hyasintit jouluna ovat ehdottomia suosikkejani. Jännitän aina minkävärinen kukka salaperäisistä nupuista aukeaa ja kotiin tulviva tuoksu on aivan jumalainen. Pieni amarylissipuli kasvatti yli metrin pituisen varren ja teki monikertaisia lautasen kokoisia kukkia, jotka olivat kuin valkeina hehkuvia tähtiä talven pimeydessä.

Tänä päivänä aurinko lämmittää suloisesti, ja puhkuvat kevättuulten puhurit puhaltavat yli maan. Vanha kansa olisi kutsunut tuulia "Karmotuuliksi, jotka siementävät metsät". Hangelle karisseet siemenet leviävät tehokkaasti tuulen ja kevään lumensulamisvesien mukana. Nyt se kevät siis ON täällä ja talviuniltaan heräilevä elämänenergia alkaa kohisten kasvaa! ;)

<3

Aurinkoajatuksin Satu

Kuvat: Satu