Tuon lahjaksi sinulle lähdevettä,
jossa on kuvastunut pilvi
ja jossa on kuu välähdellyt.
- Helvi Hämäläinen
ja jossa on kuu välähdellyt.
- Helvi Hämäläinen
Aamun haalean likainen harmaus vaihtui illan kuulaaksi kirkkaudeksi ja puolikuu purjehtii sinessä yöhön kalpeana, samanlaisena kuin kuvassanikin (ikuistettu toukokuussa 2010).
Luonto alkaa herätä kevääseen, ja sen arkoja merkkejä alkaa jo näkyä. Vietin viikonlopun Helsingissä Paula Heinosen FLT- koulutuksen vuoksi ja matkallani näin jo ensimmäiset maasta puskevat uhmakkaat kevätkukat: Hauraan valkeat lumikellot. Muuttolintuja näkyi myös paljon sekä itse pääkaupungissa että matkan varrella- mm. yksittäisiä joutsenpariskuntia.
Ja kaupungin kadun varrella, paljasoksaisessa puussa lauloi mustarastas kyltymättömällä, mutta aavistuksen alavireisellä nuotilla. Ystäväni lähetti tämän linkin ja olenkin sitä ehtinyt jo tunnelmoiden kuunnella muutamaan otteeseen. Mustarastaan livertely on kuin huilu, joka helähtää iltaan läpitunkevan kauniina ja kirkkaana, ihan niinkuin Saima Harmaja vuosikymmeniä sitten kuvaili. Joskus aikoinaan asuin metsän äärellä ja öisin avasin ikkunan nukahtaakseni mustarastaan kehtolauluun. Ihana muisto.
Kuuntelehan tätä, ihana, avaa vaikka uuteen tabiin:
Eilen näimme murun kanssa myös ensimmäisen pienen kurkiauran. Kurjet symboloivat viisautta, onnea ja toivoa. Muinaisia mytologioita kahlatessani vastaani on tullut kiehtova muinaissuomalainen käsite sielulintu. Sielulinnun ajateltiin tuovan sielun vastasyntyneisiin ja kuljettavan sielut kuoleman hetkellä kuolemanjälkeiseen elämään. Uskottiin, että sielulinnut suojelivat sielua silloin kun se oli haavoittuvimmillaan, kuten nukkuessa, uneksuessa. Perinteenä olikin pitää puusta kaiverrettua lintua sängyn vierellä suojelemassa sielua unen mailla. Aika hellyyttävää! Kurjessa on jotain sellaista sielulintumaisen salaperäistä.
Peipponenkin lauloi tänään jo! Vanha sanonta kertoo, että puolikuuta peipposesta kesään. Huimapäisestä pääskysestä ei päivääkään.
Pääskysiä odotellessamme millaisia kevään enteitä on näkynyt siellä päin? Kerrohan, jos satut eksymään tähän postaukseen.
Ihanaa kevättä!
Rakkaudella Satu
Kuvat: Satu
Tuo ääniraita tuo niin hyvän mielen. Laitan sen päälle ja makaan vain sohvalla kuvitellen olevani jossain pellon laidalla. Urbaani luontoyhteys.
VastaaPoistaMäkin olen kuunnellut tuota aika monesti jo :). Onneksi pääsen pian maalle! Tosin joka päivä on tullut käytyä tuolla kaupungin pienien metsiköiden maisemissa kuulastelemassa kevätlintujen laulua, ja jokunen lintu laulelee tuolla räystäänkin alla, mutta on se konsertointi maalla paljon hurjempaa. Tulee ihania muistikuvia aikaisemmilta keväiltä ...
VastaaPoista