maanantai 3. joulukuuta 2012
Elämisen riemu, hengittämisen riemu, olemassaolon riemu
Mitä minä pelkään? Olenhan osa äärettömyyttä, olen kappale kaikkeuden suurta voimaa, yksinäinen mailma miljoonien maailmojen keskellä, ensimmäisen asteen tähti, joka sammuu viimeiseksi. Elämisen riemu, hengittämisen riemu, olemassaolon riemu! Riemu tuntea ajan virtaavan jääkylmänä suonissaan ja kuulla yön vaimea soljunta ja seistä vuorella auringon paahteessa. Minä kävelen auringon pinnalla, minä seison auringossa, minä en tiedä mitään muuta kuin auringon.
- Edith Södergran
Maailmankaikkeutesi äärellä
Olet syntynyt maailmankaikkeuden lapseksi,
tasavertaiseksi puiden ja tähtien kanssa.
Sinulla on oikeus elämään;
ja vaikka et täysin ymmärtäisikään,
niin maailmankaikkeus avaa
varmasti salaisuutensa Sinulle.
- Desderata (suom. Tom Lundberg)
Valoisin terveisin Satu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti