Tehdään itse rouhean herkullista raakamysliä!

 

 

Rouhean herkullinen raakamysli

• Kaurahiutaleita
• (Tattarihiutaleita)
• Rouhittuja manteleita
• Seesaminsiemeniä
• Auringonkukansiemeniä
• Kookoshiutaleita
• Luomurusinoita
• Pieneksi pilkottuja luomutaateleita 

Valitse kuivatut hedelmät mieluiten luomuna, esimerkiksi viinirypäleet, joista rusinat kuivatetaan, ovat eräitä maapallon myrkytetyimpiä hedelmiä. Sekoita aineksia haluamasi määrä haluamassasi suhteessa ja säilö tiiviiseen lasipurkkiin.

Voit tehdä sekoituksen myös suoraan lautaselle. Halutessasi voit myös liottaa kokonaiset siemenet ja mantelirouheen sijaan kokonaiset mantelit ja rouhia ne monitoimikoneessa karkeaksi rouheeksi. Liotettuina ne sisältävät enemmän entsyymejä ja ravintoaineet imeytyvät paremmin. Tee tällöin kerta-annos tai säilytä jääkaapissa tiiviskantisessa purkissa, missä seos säilyy hyvänä enintään pari päivää. Liottamaton kuivaseos säilyy jääkaapissa tiiviissä tölkissä jopa kolme kuukautta.

Nauti herkullisen rouhea mysli esim. kauramaidon tai itsetehdyn mantelimaidon sekä viipaloidun hedelmän kera!

Myslin voi myös paahtaa kevyesti

Itse olen vuosien ajan tehnyt itse mysliä, ja useimmiten olen paahtanut sitä uunissa matalassa lämpötilassa, n. 50-80 astetta vähän vaihdellen, n. 1-2,5 h (riippuen lämpötilasta). Paahtuvan viljan tuoksu on eräs parhaimmista tuoksuista, sillä se tuo mieleen lapsuuden syksyt ja viljakuivurin tuoksun. Raakamysli maistuu kuitenkin aivan yhtä hyvältä ja ravintoaineita (entsyymejä, vitamiineja, rasvahappoja) on myslissä enemmän tallella, eivätkä myöskään esim. siemenien ja pähkinöiden rasvahapot eivät pääse lämmön vaikutuksesta härskiintymään. Paahdetussakin myslissä on kuitenkin ravintoaineita tallella ja erityisesti suoliston (terveyden kehdon) terveydelle tärkeää ravintokuitua.

Aminohappoja elimistön proteiinirakenteiden korjaamiseen, ylläpitämiseen ja kasvuun

Välttämättömillä aminohapoilla tarkoitetaan niitä aminohappoja, joita keho itse ei pysty valmistamaan, vaan ne on saatava ruoasta. Viisailla kasvikunnan ruoka-aineyhdistelmillä voidaan puhtaasta kasvisruoastakin saada kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Esim. palkokasveissa on niukasti välttämätöntä metioniini-aminohappoa ja viljasta puuttuu välttämätöntä lysiiniä. Syömällä siis viljaa ja palkokasveja samalla aterialla voidaan saavuttaa aminohappokoostumukseltaan hyvä kokonaisuus- kaikki solujen ja elimistön tarvitsemat välttämättömät aminohapot. Myös siemenet/pähkinät ja vilja ovat hyvä yhdistelmä.

Proteiinia kannattaa syödä pitkin päivää. Kun päivän jokaiselle aterialle sisältyy jotakin täydellisen aminohappokoostumuksen omaavaa proteiinilähdettä, on elimistöllä jatkuvasti käytössään kaikkia proteiinirakenteiden korjaamiseen, ylläpitoon ja kasvuun tarvittavia aminohappoja. Tämä ylläpitää anaboliaa, jolloin elimistön palautumiseen sekä lihasten kehittymiseen saadaan jatkuvuutta.
 
Esimerkikkinä usein syötyjä proteiinipitoisia pieniä annoksia:

• Aamupalalla mysliä (jossa siemen- ja pähkinärouhetta, esim. mantelimaidon kera.
• Aamupäivän välipalalla rahkaa, kauralesettä ja tuoreita, raikkaita hedelmiä
• Lounaalla kalaa, vihreätä salaattia ja kasviksia
• Iltapäivän välipalaksi täysjyväleipää ja vähärasvaista Polar-juustoa sekä kasviksia, esim. marjapirtelön kera.
• Päivällisellä riisiä, kanaa ja kasviksia, juomaksi piimää.
• Illalla esim. proteiinipitoinen salaatti tai rahka-hedelmä-marjapirtelö.

Käytä pieni määrä pähkinöitä ja siemeniä päivittäin

• Mausta kaurapuuro pähkinärouheella tai auringonkukan- tai pellavansiemenillä 
• Käytä maidon tai kerman sijaan cashewmaitoa ( 1 osa cashewpähkinöitä + 2 osaa vettä tehosekoittimessa) tai cashewkermaa (ohje myöhemmin blogiin)
• Lisää jogurttiin, pirtelöihin ja muroihin sekä mysleihin pähkinärouhetta ja siemeniä 
• Korvaa karkit siemenillä, pähkinöillä ja kuivatuilla hedelmillä ja niistä loihdituilla raakanameilla. 

Lämmöllä Satu